Kun Paimion sairaalan toiminta loppui vähitellen tämän vuosikymmenen aikana, Alvar Aallon suunnittelema rakennus jäi vajaakäytölle. Tällä hetkellä osassa tiloista toimii MLL:n lasten ja nuorten kuntoutussäätiö ja turisteja käy vuosittain noin 2000. Matkailijoiden mielenkiinto rakennusta kohtaan halutaan herättää uudelleen henkiin. Apuna ovat uudet näyttelyhuoneet, Alvar Aalto -säätiön ylläpitämä uusi matkailusivusto ja ensi vuonna Paimiossa ja Turussa järjestettävä Alvar Aalto -viikko. Nyt lusikkansa pisti soppaan myös Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, joka on päättänyt myydä koko rakennuksen eniten tarjoavalle.
TIESITKÖ?
– Paimion tuberkuloosiparantolan on suunnitellut Alvar Aalto.
– Funtionalistinen rakennus valmistui vuonna 1933.
– Myös Aino Aallon äkdenjälki näkyy rakennuksessa voimakkaasti.
– Parantolarakennuksen ympärillä on myös useita muita Aallon suunnittelemia rakennuksia, esimerkiksi Preitiäln päiväkotina toimina vanha ylilääkärin asunto.
– Parantolatoiminta loppui 1960-luvulla, kun tuberkuloosiin keksittiin lääkkeet.
– Sen jälkeen rakennus toimi sairaalana.
– Sairaalatoiminta loppui pääosin vuonna 2010.
– Rakennuksen omistaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri.
– Nykyään osa rakennuksesta on vuokrattu MLL:n lasten ja nuorten kuntoutussäätiölle.
PAIMIO. Torstaina 24. toukokuuta avattiin uusi Alvar Aallon arkkitehtuurikohteisiin keskittyvä matkailusivusto visit.alvaraalto.fi. Sivusto julkistettiin samaan aikaan sekä Alvar Aallon suunnittelemassa Paimion parantolassa ja monissa muissa Suomen kohteissa että kansainvälisesti Venetsian Arkkitehtuuribiennaalissa Suomen Paviljongissa.
Sivustolta löytyy edustava kokonaisuus Alvar Aallon arkkitehtuuria eri vuosikymmeniltä ympäri Suomen. Mukana on kohteita pariltakymmeneltä eri paikkakunnalta – tietysti myös Paimiosta. Arkkitehtuurikohteiden lisäksi palveluun on koottu matkailupalveluja, jotka houkuttelevat paikallisen kulttuurihistorian, luontokohteiden sekä majoituspaikkojen ja lähiruuan äärelle. Matkojen suunnittelua helpottamaan verkkopalvelusta löytyy myös käytännönläheistä tietoa, kuten kohteiden aukioloaikoja ja sijaintikarttoja, matka-aikatauluja sekä matkatoimistojen yhteystietoja.
Alvar Aalto -säätiön koordinoiman verkkopalvelun sisältö on suunniteltu ja toteutettu yhteistyössä matkailualueiden asiantuntijoiden ja paikallisten palveluyrittäjien kanssa. Valtakunnallinen hanke on saanut avustusta Opetus- ja kulttuuriministeriön Kulttuurin matkailullisen tuotteistamisen hankerahastosta. Suomeksi ja englanniksi julkaistuun verkkopalveluun tuotetaan jatkossa lisää kieliversioita.
Alvar Aalto -viikko Paimioon
Vuonna 1933 valmistunut Paimion parantola on Alvar Aallon alku-uran mestariteos, joka nosti Alvar Aallon kansainväliseen maineeseen. Ensi vuonna Paimion parantola tulee saamaan vielä erityishuomiota, kun Paimio ja Turku järjestävät yhteistyössä Alvar Aalto -viikon. Tänä vuonna viikko järjestetään Jyväskylässä.
Parantola on aikanaan ollut hyvinkin suosittu matkailukohde sekä suomalaisten että kansainvälisten matkailijoiden keskuudessa.
– Silloin kun täällä oli vielä sairaalatoimintaa, opastettuja kierroksia järjestettiin joka päivä kaksi kertaa päivässä. Tällä hetkellä avoimia opastuskierroksia on kesäkuun alusta elokuun loppuun lauantaisin klo 10 ja sunnuntaisin klo 16. Yhteensä kävijöitä on ollut vuodessa noin 2000, kertoo Jouni Lehtiranta Paimion kaupungin matkailu- ja kulttuuripuolelta.
Sekä uuden matkailusivuston että Alvar Aalto -viikon toivotaan lisäävän parantolan kiinnostavuutta. Myös paimiolaiset yritykset ovat lähteneet mukaan hankkeeseen. Turisteille tarjottavaan peruspakettiin kuuluu paitsi tutustuminen parantolaan, myös kahvit Iskun talolla, kävelykierros Paimion keskustassa, opastetut kierrokset Paimion Sähkömuseossa ja Käsityömuseo Miilassa sekä lounas Kaimalan Karhulammella. Lisätilauksesta ryhmät voidaan viedä tutustumaan vielä Paimion luontopolkuun.
Päiväpakettia markkinoi Karoliina Vitikainen Magnimundi Oy:n kautta. Matkatoimisto Magnimundi on tähänkin asti tutustuttanut turisteja Paimion parantolaan.
– Pääosin olemme toimineet ulkomaisten turistien kanssa. Arkkitehtuuri on meidän pääkohde. Parantolaan on käynyt tutustumassa paljon esimerkiksi alan opiskelijoita eri yliopistoista, kertoo Vitikainen.
Kaksi uutta näyttelyhuonetta
Peruskierrosta on hiukan kasvatettu. Nyt se kestää puolitoista tuntia. Rakennuksen alakertaan on tehty kaksi uutta näyttelyhuonetta, joista toinen oli valmis jo 24. toukokuuta ja toinen valmistunee näinä päivinä.
– Lisäksi järjestämme teemakierroksia, esimerkiksi huonekalukierrosta, kulttuurihistoriakierrosta, jossa käydään läpi rakennukseen ja sen asukkaisiin liittyviä tarinoita sekä tuberkuloosikierrosta, joka keskittyy lääketieteellisiin asioihin ja hoitohistoriaan. Teemakierrokset pitää varata erikseen, Vitikainen esittelee.
Ensimmäiseen näyttelyhuoneeseen on tuotu esille rakennuksen pienoismalli sekä esimerkiksi Aallon huonekaluja.
– Huonekaluista näkee heti, että tämä on Aallon suunnittelema, mutta rakennus itsessään voisi olla jonkun muunkin funktionalismin ajan suunnittelijan luomus. Tämä on tehty niin alku-urasta, ettei siinä näy vielä kovin paljon tunnistettavia maneereja, sanoo Vitikainen.
Sekä rakennusta että kalustusta leimaa standardisointi.
– Aallon ajatus oli, että kaikilla pitää olla vara hyvään elämään. Standardisoinnin avulla voitiin tuottaa nopeammin ja edullisemmin – sekä rakennuksen osia että huonekaluja, Vitikainen selittää.
Lisäksi esillä on vanhoja tekstiilejä ja esimerkiksi kolmannen kerroksen lippu.
– Rakennuksen toimiessa vielä parantolana, täällä tehtiin kaikki kerroksittain – käytiin syömässä, pelattiin krokettia ja niin edelleen. Kolmannen kerroksen seinät olivat siniset ja siksi myös lippu on sininen, Vitikainen kertoo.
Potilaat viettivät parantolassa usein kuukausia, jopa vuosia. Tuberkuloosiin ei ollut lääkettä, joten sitä hoidettiin auringon valolla, raikkaalla ilmalla ja levolla. Siksi rakennuksessa on 30-luvulle hyvin epätyypillisesti isot maisemaikkunat, joista aukeaa näkymä upeaan mäntymetsään. Katolla on auringonottoterassi ja huonekasvit oli sijoitettuina huoneiden nurkkiin rakennettuihin lasikoppeihin, joissa ne viihdyttivät asukkaita vaikuttamatta sisäilman laatuun.
Toinen näyttelyhuone tulee keskittymään enemmän tuberkuloosin hoitoon.
– Sinne on tulossa lasarettimuseon puolelta esineistöä, kertoo Vitikainen.
Yhtenä kierroksen näyttelyhuoneista toimii edelleen alkuperäiseen muotoonsa jätetty potilashuone, jonka vieressä on nähtävillä nykyaikainen vastaava keuhkotautipotilaan huone.
Paimion Parantola myydään syksyyn mennessä
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on strategiassaan päättänyt luopua Paimion parantolasta. Markkinoinnista ja myynnistä vastaa Turun Seudun OP Kiinteistökeskus. Ensimmäinen avoin esittelytilaisuus järjestetään 7. kesäkuuta kello 15–19. Näytön aikana on mahdollisuus tutustua alueeseen ja myynnin kohteena oleviin rakennuksiin. Rakennuksiin on rajoitettu pääsy, mutta kiinteistönvälittäjät ovat paikalla kertomassa kaikista kohteista.
– Aallon iätön kädenjälki sopii hyvin monenlaiseen toimintaan ja Paimion Parantolan alueesta on upeaa päästä kertomaan potentiaalisille ostajille, projektista Turun Seudun OP Kiinteistökeskuksessa vastaava yhteyspäällikkö Sanna Varjanne kommentoi.
Rakennuksille etsitään omistajaa, joka innovatiivisesti kehittää aluetta funktionalismin ideologian mukaisesti. Uuden omistajan tulee noudattaa kohdetta koskevaa valtioneuvoston suojelupäätöstä. Paimion Parantolassa toteutettavien muutostöiden tulee olla sopusoinnussa alkuperäisen toiminnan ja rakennustaiteellisen arvon kanssa.
Ostaja pyritään löytämään syksyyn mennessä. Tarjouksia otetaan vastaan 23.8. saakka. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri pidättää oikeuden hyväksyä tai hylätä annetut tarjoukset.
Paimion kaupunginjohtaja Jari Jussinmäki näkee mielellään parantolan alueen kehittyvän:
– Parantolan alue on osa paimiolaista identiteettiä ja olemme alueesta ylpeitä. Kaupunki haluaakin tehdä tiivistä yhteistyötä tulevan toimijan kanssa, Jussinmäki kertoo.
Alvar Aalto -säätiön johtaja Tommi Lindh toivoo Helsingin Sanomille antamassaan haastattelussa (3.6.2018), että parantolan uudeksi omistajaksi voitaisiin perustaa oma Paimion parantola -säätiö. Paimion kaupungin väki tapaa Lindhin ensi viikolla liittyen ensi vuoden Alvar Aalto -viikkoon ja pääsee silloin keskustelemaan aiheesta.
Paimion matkailuneuvoja ja kulttuuriasiainhoitaja Jouni Lehtiranta toivoo, että kaikki nykyiset suunnitelmat pystyttäisiin toteuttamaan riippumatta siitä, kuka uusi omistaja tulee olemaan.
– Myynti menee joka tapauksessa syksylle, joten meillä ehtii kausi loppua ennen kuin mitään varmistuu. Tämä kesä mennään ainakin alkuperäisten suunnitelmien mukaan, hän sanoo.
Vaikka hän ei vielä tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, hän uskoo, että rakennusten suojelupäätökset takaavat toiminnan jatkuvuuden.
Janica Vilen
