Nousiaislaisessa Kirkonpiirin koulussa on havaittu sisäilmaongelmia muun muassa pahasta hajusta ja ihmisten oireilusta. Ongelmien syyt ja riskitekijät on nyt selvitetty ja nähtäväksi jää, millaisiin ratkaisuihin koulun osalta päädytään.
NOUSIAINEN. Nousiaisissa Kirkonpiirin koulussa jo pidempään havaitut sisäilmaongelmat on päädytty tutkimaan syineen ja riskitekijöineen. Tutkimustulokset tuotiin julki 24. toukokuuta Nousiaisten kunnan auditoriossa järjestetyssä infotilaisuudessa. Lisäksi asia oli kunnanhallituksessa käsiteltävänä maanantaina. Hallitus merkitsi Kirkonpiirin koulun sisäilma- ja kosteusteknisen kuntotutkimuksen tietoonsa saatetuksi. Kiinteistön korjaamisesta tehdään kaksi korjaussuunnitelmaa ja laskelmaa – kevyempi ja raskaampi.
Vuosina 1955 ja 1985 rakennetut rakennukset on käynyt lävitse alaan erikoistunut Kiwa Inspecta, jota auditoriossa olivat edustamassa projektipäällikkö Elli Laine ja rakennusinsinööri Sanna Snell. Uudempaan, vuonna 2007 rakennettuun lisäosaan ei tehty rakenneavauksia.
Korjausehdotuksia
Jo pitkään palvelleissa rakennuksissa merkittävimmiksi sisäilman riskitekijöiksi on havaittu alapohjien, ulkoseinien sekä välipohjien kosteus- ja mikrobivauriot ja tiiveyspuutteet, yläpohjan vedenohjauksen ja tuuletuksen puutteet, piha-alueiden vedenohjauksen puutteet sekä kuidut pölynäytteissä ja alipaine sisätiloissa.
50-luvun rakennuksen kellaritiloissa muovimatot ovat paikoin kosteusvaurioituneet, vedeneristeessä on havaittu asbestia ja PAH-yhdisteitä, ja puutyöluokan lattiasta todettiin ilmavuotoja sisäilmaan. Projektipäällikkö Laine antaa kaksi korjausvaihtoehtoa.
– Kevyeen korjaukseen kuuluisi vedenohjautuvuuden parantaminen, epätiiveyskohtien tiivistys sekä päällystysmateriaalin oikea valinta. Mikäli päädyttäisiin perusteellisempaan korjaamiseen, tulisi kyseeseen koko rakenteen muutos nykyaikaiseksi, hän sanoo.
80-luvulla rakennetussa osassa betonilaatan ja muuratun ulkoseinän välissä on havaittu kutistumisrako. Myös liikuntasalin puukoolaus ja eriste ovat paikoin vaurioituneet. Näihin ongelmiin korjausehdotuksena ovat lattian ja seinän välin tiivistykset.
Maanvaraisten ulkoseinien kosteus- ja mikrobivaurioiden sekä tiiveyspuutteiden korjaamiseksi ehdotetaan vedeneristyksen lisäämistä ulkopuolelle, täyttömateriaalin vaihtoa karkeampaan sekä salaoja- ja sadevesien parantamista. Lisäksi olisi tehtävä sisäpuoliset tiivistykset ja tarvittaessa ulkoseinien uusiminen sisäpuolelta.
Oireilua on havaittu
Rakennusinsinööri Snellin mukaan tilojen käyttäjät ovat raportoineet oireilusta. Infotilaisuudessa kerrottiin muun muassa oireilusta liikuntasalissa sekä paikoin esiintyvästä pahasta hajusta. Eräs osallistuja kertoi, miten vanhemmille järjestetyssä tilaisuudessa ääni oli lähtenyt ja silmät alkaneet vuotaa. Onkin melko hälyttävää ajatella, että lapset ovat tällaisissa tiloissa koko päivän.
Täyttä varmuutta ongelmien häviämisestä ei ole, vaikka korjauksia alettaisiinkin tehdä. Alkavatko rakennukset sitten olla jo vähitellen korjauskelvottomia?
– Ei välttämättä, vaikka teknistä käyttöikää 50-luvun rakennuksella ei enää ole paljon jäljellä. Rakennuksiin liittyy kuitenkin erilaisia arvoja, kuten kulttuurihistoriallisia. 80-luvun osa puolestaan alkaa muutoinkin olla jo peruskorjausiässä, kertoo Snell.
Jaakko Virrankoski
