Louhisaaren kartanolinnan puistoon kaksi vuotta sitten perustettu Kalmilainen hyötypuutarha on taatusti mielenkiintoinen kohde viherpeukaloille ja perinteisistä hyötykasveista kiinnostuneille. Tämän kesän uutuuksia ovat myrkkypuutarha ja muutamat uudelleen löydetyt harvinaisuudet hyötypuutarhassa.
MASKU. Askaisissa sijaitseva Louhisaaren hyötypuutarha on suunniteltu 1700-luvulla vaikuttaneen Turun Akatemian professori Pehr Kalmin ohjeistuksen mukaan. Kalmilaisessa ajattelussa puutarhan kaikkien kasvien tulee olla hyötykasveja ja sen tulee hyvin järjestetty ja symmetrinen. Louhisaaren hyötypuutarhaan suurin osa kasveista on saatu Pukkilan kartanosta, Kaarinasta.
Viime kesänä alettiin puutarhan hedelmätarhaa kunnostaa 1700–1800-lukujen lajikkeilla. Samoja lajikkeita oli puutarhassa viljelty ja myyty Mannerheimien suvun hallitessa kartanoa.
Myrkkypuutarha erilleen
Tänä vuonna päätettiin puutarhassa olleet myrkylliset kasvit erottaa muista selvästi, jotta kukaan ei kieltokylteistä huolimatta maistelisi vahingossa vaarallisia kasveja.
Uuden myrkkypuutarhan alku oli viime viikonloppuna nähtävillä ja sitä on työstetty tällä viikolla lisää. Ukonhattua ja sormustinkukkaa oli jo näkyvissä pääkallokyltein merkittyinä.
– Mahdollisesti ensi vuoden erikoiskasvimarkkinoilla niitä tulee myytiinkin, mutta se vaatii vielä paljon kasvattamista ja siemenien keräämistä, arvelee David Stokes Tuorlan maaseutuopistolta.
Stokes on puutarha-asiantuntija ja kasvihistorioitsija, joka on museopuutarhuri Aaja Peuran kanssa ollut mukana hyötypuutarhan suunnittelussa alusta saakka.
Sata vuotta vanha siemenlöytö!
Stokes toi lauantaina 26. toukokuuta lisää mielenkiintoisia kasveja hyötypuutarhaan.
– Konservaattori Piritta Ernvall löysi luoteisen sivurakennuksen entisöinnin aikana laatikon, jossa oli vanhoja siemeniä. Laatikko oli ollut paikoillaan noin vuodesta 1910. Piritta antoi siemenet minulle ja kylvin ne Tuorlassa, Stokes kertoo.
Hän sai joitakin siemeniä kasvamaan, lähinnä herneitä ja papuja. Stokes nostaa autostaan näytille ruukun, jossa on hyvinvoivan oloinen hernekasvi.
– Mielenkiintoinen oli tämä pikkuherne, jota uskon kasvatetun ”vihreäksi lannaksi”, eli rikastuttamaan maaperää. Se on tietääkseni ainoa laatuaan. Kasvi tuottaa myös pieniä herneitä, joissa on paljon proteiinia. Uskomme että niillä ruokittiin kanoja. Herneistä tehtiin myös hernejauhoa aina ensimmäiseen maailmansotaan saakka, kertoi Stokes.
Kartanon vanha hyötypuutarha sijaitsi suunnilleen samalla paikalla kuin nykyinen.
– Kunnostaessamme tätä niittyä puutarhaa varten, löysimme paljon vanhoja kasveja. Löysimme esimerkiksi salaattina käytetystä portulakasta lajikkeen, jota ei oltu nähty Suomessa sataan vuoteen. Tällä viikolla istutamme tänne uudestaan alueelta löytämäämme harvinaista rucola-lajiketta. Niittyaluetta voisi tutkia vielä laajemminkin, sieltä voi tehdä vielä mielenkiintoisia löytöjä, arveli Stokes.
Erikoiskasvimarkkinat järjestettiin toista kertaa
Sunnuntaina 27. toukokuuta Louhisaaressa järjestettiin toista kertaa Suomessa ainutlaatuiset erikoiskasvimarkkinat. Idea Louhisaaresta myyntipaikkana tuli Stokesilta.
– Ranskassa niitä järjestetään linnojen puutarhoissa ja niihin tulee kävijöitä ja myyjiä ympäri Eurooppaa. Tapahtumat pyörivät vain kasvien ympärillä ja silti ne ovat supersuosittuja. Käydessäni Louhisaaressa tuli heti mieleeni, että tämä olisi hyvä paikka vastaaville markkinoille, kertoi Stokes.
– Markkinat ovat vuoden vilkkain päivä Louhisaaressa. Samalla ne viestittävät sitä, että kartanolla ja sen ainutlaatuisella ympäristöllä on edellytyksiä monenlaiseen tapahtumaan ja toimintaan, Stokes totesi.
Kai Saarto
