Helatorstaina Naantalin kirkon valtaa kansanmusiikki messun muodossa, kun Chorus Gratiae ja Rokasahurit esittävät Kointähtösen messun. Uudenlainen teos on ollut myös tekijöilleen mielenkiintoinen matka. Messun tavoitteena on tuottaa ennen kaikkea hyvää mieltä.
NAANTALI. Muun muassa laulajana ja viulistina toimivan Sanna Mansikkaniemen ideoima Kointähtösen messu kokoaa yhteen Naantalin kirkkoon Chorus Gratiae -kuoron sekä Rokasahurit-pelimanniyhtyeen torstaina 10. toukokuuta kello 16. Kertaalleen aiemmin Helsingissä, Agricolan kirkossa, eri tekijävoimin esitetty teos pitää sisällään kaikki messun osat ja tuo kuultavaksi kansanlauluja, jotka tähän saakka ovat ehkä jääneet vähemmälle huomiolle.
– Suomessa ei aiemmin ole tehty vastaavanlaista teosta näin puhtaasti kansanmusiikista. Laulut ovat peräisin eri puolilta Suomea, ja mukana on esimerkiksi polskaa ja häämarssi. Kaiken kaikkiaan pyrimme iloiseen meininkiin häivyttääksemme sitä synkkyyttä, jota kirkossa joskus tuppaa olemaan, musiikin johdosta vastaava Mansikkaniemi kuvaa.
Chorus Gratiae -kuoroa johtaa Jari Jakoleff.
– Suomalaisessa kansanmusiikissa ovat ne tietyt hitit, joita tavataan laulaa. Kansanmusiikissa on kuitenkin paljon myös sellaista, joka on jäänyt huomaamatta. Teosta varten on kaivettu esiin tällaisia lauluja, hän kertoo.
Mielenkiintoinen matka kohti uudenlaista messua
Kointähtösen messun harjoitukset aloitettiin viime syksynä. Kuorossa laulavat Carla Talamo ja Pertti Virtanen kuvaavat prosessin olleen ennen kaikkea mielenkiintoinen.
– Alku oli lähinnä sen tutkimista, että mitä tämä on. Vähitellen teoksesta kuitenkin löytyivät ne osat, jotka messuun kuuluvat, ja on sanottava, että Sanna on kyllä osannut hyvin valita laulut klassisen messun osia vastaavaksi, Virtanen kiittelee.
Hänen mukaansa esitykseen kuuluu aina pieni arvaamattomuus, mikä virittää laulajan ja saa seuraamaan tarkemmin asioita.
– Ja kyllä se lopullinen kuva teoksesta aukeaa vasta juuri ennen lauteille nousemista. Kuorolla on sinänsä melko helppo osuus, joten mitään odottamattomia yllätyksiä tuskin tulee. Pelimannien osuus tulee olemaan varmastikin melko räväkkä, mikä luo uudenlaista eloa, Talamo lisää.
Tottuneita heittäytyjiä
Sanna Mansikkaniemen mukaan tekijöiltä vaaditaan tietynlaista, hieman vapaampaa asennoitumista, kun kyseessä on kansanmusiikki. Laulajien mukaan tämä luonnistuu moitteettomasti.
– Meillähän on ollut hirveän laaja ohjelmisto kaiken kaikkiaan. Olemme tehneet klassisia suurteoksia, pieniä hengellisiä laulelmia ja vähän kaikenlaista siltä väliltä. Kuorolaulu on sellaista, että harvoin mennään yhdellä kaavalla ja pysytään yhdessä genressä, Talamo toteaa.
– Kuoromme on myös sellainen, että se osaa rohkeasti heittäytyä, muistuttaa Virtanen.
Jari Jakoleffin mukaan tavoitteena on tuottaa ennen kaikkea hyväntuulinen elämys.
– Haluamme saada aikaan soundin, joka on rentoa ja iloista. Naantalin kirkkohan on upea myös akustisesti erityisesti kaunista ja harrasta vokaalimusiikkia varten, mutta nyt kokeilemme, miten tällainen toimii.
Uusia ulottuvuuksia
Millaisille kuulijoille tekijät sitten esitystä suosittelevat?
– Uteliaille. Tässä on hyvin monelta aikakaudelta lauluja, jotka eivät välttämättä ole kaikille ihan tuttuja, kuoronjohtaja vastaa.
Laulajat painottavat kaikenlaisten musiikkitapahtumien soveltuvan kaikenlaisille kuulijoille.
– Minä en ainakaan näe minkäänlaisia rajoituksia. Mielestäni ihmisten kannattaisi olla hyvin uteliaita kaikenlaisia musiikkitapahtumia kohtaan, sillä parhaimmillaan voi löytää aivan uusia ulottuvuuksia, pohtii Talamo.
– Monella on tietty käsitys siitä, mitä hengellinen musiikki on. Suosittelen tätä sellaisillekin, jotka aiemmin ovat vieroksuneet messua ja jumalanpalvelukseen menoa. Tämä on erilaista, lisää Virtanen.
Kointähtösen messu on kertaluonteinen esitys, jolle jatkoa ei ainakaan vielä ole tiedossa. Tekijöiden mukaan monet kuoron esitykset ovat kuitenkin saaneet useammankin esityskerran, joten nähtäväksi jää. Lisäksi kuoro haluaa toivottaa tervetulleiksi myös uudet jäsenet toimintaansa mukaan.
Jaakko Virrankoski
