MIELIPIDE. Mitä jos päätöksenteko perustuisi aina parhaaseen mahdolliseen tutkittuun tietoon? Miksi poliitikoiden päätökset eivät tunnu välillä lainkaan järkeviltä, ja kuka niitä päätöksiä viime kädessä tekee? Näitä asioita pohdin vuonna 2013, kun aloitin opintoni Itä-Suomen yliopistossa. Olin seurannut niin paikallista, kansallista kuin kansainvälistäkin päätöksentekoa. Välillä tuntui siltä, ettei kaikkien päättäjien päätöksissä ole järkeä.
Syksyllä 2016 valmistunut Pro gradu -tutkielmani käsittelee tiedon hyödyntämistä poliittisessa päätöksenteossa. Tutkimuksessani haastattelin kansanedustajia ja ministeriöiden sekä eduskunnan viranhaltijoita aiheesta. Haastattelussani yksi kansanedustaja totesi seuraavasti: ”Eikä kaikissa asioissa tarvitse sitä tutkimusnäyttöä, mutta kun täällä tehdään niin valtavan paljon isoja päätöksiä joista on tutkimusnäyttöä, ja sitäkään ei hyödynnetä, niin se on minusta huolestuttava asia”.
Tutkimukseni osoitti, että tietoa ei aina hyödynnetä päätöksenteossa. Tämä korostuu tilanteissa, joissa tiedon hyödyntäminen on poliittisesti epäedullista tai jos päätöksentekoprosessiin ei ole varattu riittävästi aikaa. Toisaalta päätöksenteossa hyödynnetään monenlaista tietoa ja poliittinen päätöksenteko on ennen kaikkea arvovalintoja. Samansuuntaisia on ollut muidenkin tutkimusten tulokset.
Minut valittiin Kaarinan kaupunginvaltuustoon vuoden 2017 kuntavaaleissa. Olen jo alle vuodessa nähnyt, miten poliittisesti epäedullista tietoa ei hyödynnetä, tai miten kiireellä joudutaan joitakin asioita ratkaisemaan. Toisaalta kattavalla virkamiesvalmistelulla on suuri merkitys kunnallisessa päätöksenteossa. Viranhaltijat tuntevat organisaation, heillä on asiantuntemusta omaan toimialaansa ja he valmistelevat asioita käsiteltäväksi. Jos viranhaltijan valmistelu on puutteellinen tai se annetaan käsittelyyn tiukalla aikataululla, on päätöksenteko vaikeampaa. Asiaan perehtymätön ei edes välttämättä huomaa puutteellista valmistelua. Useimmiten kuitenkin viranhaltijat valmistelevat asioita hyvin kattavasti ja myös heillä on ongelmia aikataulujen kanssa. Osan aikatauluongelmista aiheuttaa myös päätöksentekijät niin kunnallisessa kuin kansallisessakin päätöksenteossa. Asioiden hyvällä valmistelulla ja aikataulujen suunnittelulla voidaan parantaa tiedon hyödyntämistä päätöksenteossa.
Kuka viime kädessä päättää? Omassa tutkimuksessani selvästi näkyy, että yksi asiantunteva kansanedustaja voi tosiasiassa vaikuttaa päätöksentekoon enemmän kuin isompi ryhmä. Poliittisessa päätöksenteossa oleellista on vaikuttaa muihin päättäjiin. Siksi on myös mahdollista, että vain muutama päättäjä tekee ratkaisevat päätökset. Olen huomannut, että me päättäjät orientoidumme asioihin eri tasoilla ja osan päätöksentekoa ohjaa muut intressit. Siksi sillä on merkitystä, ketkä siellä päättäjinä toimii.
Poliittinen päätöksenteko ei ole pelkästään rationaalista päätöksentekoa ja hyvä niin. Esimerkiksi pelkkien määrällisten mittareiden valossa tehdyt hyvinvointipoliittiset leikkaukset eivät huomioi pitkällä aikavälillä tulevia inhimillisiä kustannuksia. Siksi onkin tärkeää, että päätöksenteko perustuu monenlaiseen tietoon, jota on koostettu ja tulkittu monialaisesti ja yhdessä. Mielestäni hyvä päätöksentekijä pyrkii seuraamaan ajankohtaisia asioita ja tulevaisuuden trendejä, etsii tietoa monista lähteistä ja ottaa eri näkökulmat huomioon ennen kuin muodostaa mielipiteensä. Tutkimus- ja faktatiedon tulee tukea poliittista päätöksentekoa, mutta viime kädessä arvovalinnat ohjaavat sitä.
Niina Alho sd.
Kaarinan kaupunginvaltuutettu
ja kaupunginhallituksen jäsen
