Oliko Ihalan Siirin tilan isäntä Suomen ensimmäisiä duudsoneita?

Raisio-Seura tutkii kotiseutuhistoriaa vanhojen valokuvien avulla

Raisio-seuran valokuvaillassa hilpeyttä ja ihmetystä herätti oheinen uimakuva. Kuva: Raisio-Seuran kotiseutuarkisto.

RAISIO. Raisio-Seuran 21. marraskuuta järjestämässä Raision vanhojen valokuvien illassa näytettiin runsaslukuiselle yleisölle muun muassa kuvia Raisiossa yleisesti käytössä olleista uimapaikoista. Eniten hilpeyttä ja ihmetystä herätti eräs uimakuva.

Kuva on otettu 1910-luvulla Ihalassa, Raision joen rannassa, Mullin tilan ja Konsan koulun alapuolelta. Kuvassa näkyvä silta on niin kutsuttu Konsan vanha silta, joka johtaa Turun puolelle Härkämäkeen, yhä tänäkin päivänä, aivan samalla paikallaan mutta nykyisin uudelleen rakennettuna.

Kuvassa Härkämäen puoleiselle rantatörmälle on rakennettu hyppylava. Kuvassa esiintyvä uhkarohkea ja ilmeisen taitava sukeltaja on yksi Raision suurista persoonallisuuksista. Siirin tilan tuleva isäntä, agronomi Sointu Siiri (1897–1979), joka tunnettiin raisiolaisten keskuudessa nimellä Siiri-maisteri.

Sointu Siiri hallitsi Ihalassa olevaa, raisiolaisittain suurta, Siirin tilaa rautaisella ja persoonallisella otteellaan vuodesta 1945 alkaen. Ennen kotitilalleen asettumista hän oli toiminut sotilasuralla vänrikkinä, maatalouden koelaitoksen assistenttina, Mustialan maamiesopiston lehtorina ja V-S maanviljelyseuran maanviljelyskonsulenttina. Lisäksi hän toimi Uusi Aura -lehden avustajana. Sointu Siiri oli muun muassa kunnanvaltuuston jäsen, maataloustuottajien paikallisyhdistyksen ja maamiesseuran puheenjohtaja.

Särmikkään ja kunnioitusta herättävän persoonan varusteisiin kuuluivat kävelykeppi ja salonkimainen käytös.

Sointu Siiri ja hänen opettajana toiminut vaimonsa Anna Siiri olivat lapsettomia. He testamenttasivat omaisuutensa Sointu Siirin siskon pojalle Antti Niemiselle, joka myi maat myöhemmin rakennusliikkeille rakennuspaikoiksi.

Tänä päivänä Siirin pellolla sijaitsevat monien raisiolaisten kodit. Uimakuvassa esiintyvät myös Siirin naapurissa sijainneen Knuutin tilan lapset Hilmeri, Lauri ja Einari Laine.

Einari Laine piti myöhemmin Ihalan ensimmäistä kauppaa, Jermuntien ja Lehtismäentien risteyksessä, aivan sittemmän Ihalan aseman takana. Vartuttuaan Hilmeri Laine perusti kotitilansa Knuutin maille, joen rannalle, Raision Savi -nimisen yrityksen, jota hän hoiti yhdessä poikansa Markku Laineen kanssa vuosina 1946–1978.

Savi kuorittiin pellolta, kuivattiin auringossa, jauhettiin myllyllä hienoksi ja pussitettiin. Ihalan asemalta se toimitettiin rautateitse ympäri Suomen, metalivalimoille muottien raaka-aineeksi ja taitelijoille savitöiden muovailuun.

Toisessa talokuvassa näkyvät vasemmalla Knuutti ja oikealla Mulli. Juuri Mullin talon toisesta päädystä alas 50 metriä joen rannalle sijaitsi kyseinen uimapaikka. Mullin talo seisoo edelleen paikallaan. Vain kuvassa näkyvät piharakennukset on korvattu uudemmilla.

Talojen välissä näkyvä tie kulkee nykyisinkin samalla paikalla sillalle ja edelleen Härkämäen puolelle.

Vanha Knuutin talo on purettu ja uusi Knuutti valmistui vuonna 1945 ylemmäs niin kutsuttuun Linnasmäen rinteeseen, 100 metriä joesta länteen. Sittemmin Knuutin pellot on myyty 2000-luvulla omakotitalotonteiksi ja rakennetut rakennukset ovat peittäneet sen maisemasta.

Duudsonimaisen vaarallisen uroteon sukelluksista tekee rannan matala vesi. Sitä ei silloinkaan näyttänyt olevan kuin nuorien uimareiden vyötäröön asti. Nykyisin vettä paikalla on vieläkin vähemmän. Siinä tyytyvät enää uimaan vain sorsat, joita monet lähialueen asukkaat käyvät säännöllisesti syöttämässä.

Muita Raisiossa yleisesti käytössä olleita uimapaikkoja olivat Karjaranta nykyisen Nesteentien vieressä, Katinkulju ja Uimakallio Mahittulassa, nykyisen Hintsan padon paikalla. Nykyisen autoliike Länsiauton alapuolella, joen rannassa, sijaitsi runsaasti käytössä ollut uimapaikka, jossa kunta järjesti myöskin lasten uimakouluja. Kunnan ostettua Hahdenniemen siellä järjestettiin kunnan uimakouluja ja uitiin yleisesti.

Uimahallissa tapahtuvaan läpivuotiseen polskutteluun siirryttiin vuonna 1973, jolloin Raision uimahalli valmistui. Myöhemmin sitä laajennettiin uudisosalla ja nimettiin uintikeskus Ulpukaksi.

Joki- ja meriuimarit Raisiossa ovat siirtyneet historiaan. Toivottavasti Haunisten tekoallas lähitulevaisuudessa aloittaa raisiolaisuimareiden uuden renesanssin naturistiseen malliin.

Raisio-Seuran historiatoimikunta