Kuhan alamitan nosto puhuttaa edelleen. Ammattikalastajat pelkäävät elantonsa menettämistä. Seutusanomien haastattelussa saaristomereltä tuttu merimaskulainen kalastusopas Jani Ollikainen.
SAARISTO. Kun kalastusasetuksen muutos vuoden 2015 lopulla nosti kuhan alamitan 37:stä senttimetristä 42:een, moni saaristomeren ammattikalastaja sai sellaisen sätkyn, että sydän jätti vähintään pari lyöntiä väliin. Aivan täysin uutta määräystä eivät saaristomeren ammattikalastajat joudu noudattamaan, sillä meneillään olevan siirtymäajan he saavat vielä kalastaa 37:n sentin mittaisia kuhia. Vuoden 2019 alusta lähtien saaristomeren ammattimiesten ja -naisten kuha-alaraja on 40 senttiä. Mutta silti ammattikalastajat pelkäävät, mitä heidän elannolleen tapahtuu reilun vuoden päästä. Eivätkä syyttä.
– Kuhakanta on saaristomerellä romahtanut viimeisen kymmenen vuoden aikana, sanoo merimaskulainen kalastusopas Jani Ollikainen.
Ollikainen on ikänsä harrastanut ja myöhemmin saanut myös oman elantonsa kalastuksesta, vaikkakaan ei ammattikalastajana. Välinekauppiaanakin toiminut kalamies on nyt kymmenen vuotta kuljettanut vieraitaan hyville kala-apajille saaristomerellä sekä tehnyt keikkoja muun muassa Lapin kalajoille kuten Tenolle.
Harrastelijat eivät kuhaa juuri nosta
Kalastusasetuksen muutos laittoi saman tien suitset harrastajille, kuten Jani Ollikaisen vierasryhmille. Vuoden 2016 alusta lähtien Ollikaisen kalavieraat ovat joutuneet palauttamaan alle 42-senttiset kuhat takaisin mereen. Kun kuhakantakin on Ollikaisen sanoin romahtanut, ei Ollikaisen Busterissa ole tätä arvostettua ruokakalaa kalareissujen jälkeen juurikaan ollut.
– Esimerkiksi viime vuonna oli pakko satsata ahveneen, kun yli 42-senttistä kuhaa ei vaan tahtonut nousta. Tänä vuonna on saatu sentään jotain, mutta kun ottaa huomioon tämän vuoden katastrofaalisen huonon kutuajan, niin on helppo veikata, että 7–8 vuoden päästä 42-senttisiä kuhia ei ole.
Tiukentunut asetus nostattaa edelleen harmaita hiuksia niin ammatti- kuin harrastelijakalastajankin päälaelle. Vastustus on edelleen voimissaan, etenkin ammattilaisten parissa.
– Se on ihan ymmärrettävää. Ammattilaiset pelkäävät ammattinsa puolesta. Ja kuhan kalastuksen alavire näkyy myös kalatarvikemyynnin laskuna.
Kuturauhoitus poistui 1990-luvun lopulla
Kuhan kutuaika oli aikoinaan rauhoitettua aikaa, mutta kuturauhoitus poistui 1990-luvun lopulla. Nyt on jälkiviisaana helppo sanoa, että kuturauhoitusta olisi voinut jatkaakin – esimerkiksi vuorovuosina.
Ollikainen ei halua spekuloida sillä, olisiko kuturauhoitus pitänyt säilyttää. Kalastusasetuksen muutoksen syytkin hän ymmärtää.
– Alamitan nosto perustuu siihen, että kuhaa on nostettu liiaksi ennen sen kutukypsyyttä, jonka kuha saavuttaa normioloissa siinä 45 sentin mitassa. Täällä saaristossa kuhan koko on toki pienentynyt, ja täällä kuhat ovat usein kutukypsiä jo 37 sentin mittaisina, naaraat hieman isompina.
Mutta miten suuri uhka alamitan muutos 40:een senttiin lopulta on?
– Yhdistettynä kuhakannan romahtamiseen, se on aito uhka. Voi olla, että jotkut ammattilaiset lopettavat kalastamisen. Tällaisia olen jo nyt kuullut puhuttavan.
Entä onko asialle jotain tehtävissä?
– Kalastajien on mietittävä jotain kuhan tilalle. Itse olen satsannut enemmän ahveneen ja haukeen. Hauki on edelleen aliarvostettu kala – vaikka ison hauen pyydykseen saaminen onkin aina hieno elämys, sillä sen kanssa saa jo vähän taistellakin. Ja hauesta saa myös mainiota ruokaa, sehän on loistava ruokakala, vinkkaa Ollikainen.
Marko Vuosjoki
