MASKU. Vielä pari vuotta sitten Lemun koulun oppilas Julia Podushkin kärsi koulupäivien päätteksi päänsäryistä. Nyt Julia rakentaa uusitussa teknisen työn luokassa linnunpönttöään iloisin mielin – eikä kärsi huonon sisäilman aiheuttamista oireista.
– Ekalla ja tokalla luokalla minulla oli usein päänsärkyä. Nyt sellaista ei enää ole, kertoo täysin peruskorjatussa Lemun koulussa neljättä luokkaa käyvä Julia.
Maskun kunta satsaa tällä hetkellä reippaasti koululaisten, opettajien ja koulujen muun henkilökunnan työympäristöön. Lemun koulun kosteusongelmat ovat muisto vain, Seikelän koulu on perusteellisessa remontissa ja Kurittulan koululle rakennetaan täysin uusi koulurakennus.
– Maskun kunta on hereillä kosteusongelmien ratkaisujen kanssa, kehuu Lemun koulun rehtori Susanna Nurmi-Jakobsson.
Lemun koulun peruskorjaus alkoi jo 2016 alkuvuodesta, mutta täyteen vauhtiin se saatiin syksyllä 2016. Lukuvuoden 2016–2017 koululaiset hoitivat oppivelvollisuuttaan pääosin parakeissa.
– Koululaiset sopeutuivat hyvin parakkiolosuhteisiin, vaikka ajoittain meillä oli todella ahdasta, kehaisee koulun vararehtori Antti Iisalo.
Sopivasti elokuussa uuden lukuvuoden alla valmistunut peruskorjaus tulikin jo tarpeeseen, sillä Lemun koululla ei voitu hyvin.
– Koululaisilla ja koulun henkilökunnalla oli hengitystieongelmia. Oireita alkoi ilmetä niin paljon, että oli syytä tutkia koulun rakenteita, kertoo Nurmi-Jakobsson.
Löydökset olivat niitä samoja, joita niin monista koulurakennuksista on 2000-luvun aikana tehty. Heikot salaojitukset – tai niiden osittainen puute kokonaan – ja hätiköidyt lattiapinnoitteiden asennukset olivat antaneet kosteudelle mahdollisuuden tehdä työtään. Homehan siinä lopulta kukkii, ja aiheuttaa pitkiä aikoja tiloissa oleskeleville sairastumisia.
3,4 miljoonan euron remontti
Nyt ei Lemun koulussa lemua. Ilma on raikas tehokkaan ilmastoinnin ansiosta, ja kaikki ovat työympäristöönsä erittäin tyytyväisiä. Kosteusongelmien poisto oli tietenkin tärkeintä, mutta remontissa uudistettiin tiloja muutenkin.
– Kosteusongelmien korjaamisen lisäksi muun muassa teknisen työn tiloja ja liikuntasalia aputiloineen parannettiin huomattavasti, kertoo Iisalo.
Myös koulun keittiö korjattiin perusteellisesti. Remontin kokonaiskustannus oli hulppeat 3,4 miljoonaa euroa.
Rehtori Susanna Nurmi-Jakobsson ja vararehtori Antti Iisalo ovat työskennelleet Lemun koulussa niin pitkään – Nurmi-Jakobsson 32 vuotta ja Iisalokin 15 vuotta – että he voivat omakohtaisesta kokemuksestaan kertoa, miten suuri muutos työympäristöön on peruskorjauksen ansiosta tullut.
– Olemme erittäin tyytyväisiä. Ilma on niin paljon raikkaampi ja ihmiset voivat paremmin.
180 koululaista ja 32 eskarilaista
Neljännen luokan oppilaan Julia Podushkinin lisäksi uudistuneista tiloista ja raikkaasta ilmasta nauttivat 180 koululaista ja 32 eskarilaista. Lemun koululla käydään koulua esikoulusta lähtien aina kuudenteen luokkaan asti.
Entäpäs se Julian linnunpönttö? Miten työ etenee?
– Hyvin näyttää etenevän. Lapset saivat itse suunnitellakin pönttönsä, minä vain hieman autoin, kertoo neljättä luokkaa opettava Iisalo.
Julian pönttö on tarkoitettu talitiaiselle tai kirjosiepolle – tuttu perinteisen kokoinen pönttö siis.
– Kun tämä valmistuu, laitan sen kotona pihapuuhun, lupaa Julia.
Marko Vuosjoki
