Kaarina on lähtenyt mukaan ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön koordinoimaan kampanjaan, jossa maanomistajat – olivatpa sitten kuntia, yrityksiä tai yksityisiä kansalaisia – voivat antaa 100-vuotiaalle Suomelle symbolisen luontolahjan perustamalla luonnonsuojelualueen. Liedossakin suunniteltiin 30 hehtaarin luontolahjaa Ahteen ja Harjalan alueista, mutta hanke peruutettiin, jotta suunnistus voisi jatkua Parmaharjun maastoissa.
LIETO. Liedon kunta ei Luonto-Liiton toiveista huolimatta päättänyt perustaa omistamilleen Ahteen ja Harjalan tonteille luonnonsuojelualueita. Kaarina ja moni muu varsinaissuomalainen kunta on vastaavanlaisen luonnonsuojelupäätöksen tehnyt, ja antanut samalla Suomelle 100-vuotisjuhlavuoteen liittyvän luontolahjan.
Parmaharjun maastoihin sijoittuvien Ahteen ja Harjalan suhteen tehtiin Liedossa kuitenkin ratkaisu, jonka mukaan alueita suojellaan luonnonsuojelulakien mukaisesti – kunnanhallituksen päätöksen mukaan ”toistaiseksi” ja voisi kai sanoa ”tarkoituksenmukaisesti”.
Päätöksen taustalla – isoimpana tekijänä – on suunnistus. Parmaharjun alue tunnetaan suunnistusalueena, jolla on järjestetty jopa kansainvälisesti merkittäviä suunnistuskilpailuja. Totaalinen luonnonsuojelu olisi estänyt suunnistuksen alueella, mutta nyt pihkaniskat pääsevät jatkossakin juoksemaan Parmaharjun maastoissa.
Liedon kunnan luontolahjaa 100-vuotiaalle Suomelle oli valmistelemassa kunnan ympäristöpäällikkö Päivi Paavilainen, joka virkansa puolesta luonnollisesti pyrkii edistämään luonnonsuojelua. Tehty päätös ei kuitenkaan ollut Paavilaiselle valtavan suuri pettymys.
– Onhan tämä nyt ihan elinkelpoinen ratkaisu, toteaa Paavilainen kunnan tekemästä päätöksestä.
Ympäristöpäällikkö ymmärtääkin päätökseen johtaneet asiat.
– Suunnistuskilpailujen ja -harrastuksen mahdollistaminen Parmaharjulla jatkossakin oli vahvasti asialistalla. Suunnistus ja ulkoilu ovat alueen merkittävimmät käyttötavat tällä hetkellä.
Kunta on kuitenkin siis luvannut, että alueiden luontoarvoja kunnioitetaan.
– Tämä on joustava tapa suojella näitä luontoalueita. Ja koska suunnistus haluttiin pitää osana alueen toimintaa, tämä antaa mahdollisuuden esimerkiksi raivata myrskykaatoja ja kaataa suunnistusreiteille osuvia vaarallisia puita. Pienet metsänhoidolliset toimenpiteet ovat siis mahdollisia. Mihinkään varsinaisiin hakkuisiin ei tällä alueella ole edes järkevää ryhtyä, kertoo Paavilainen.
Yli 800 hehtaaria suojeltu – Kaarina mukana kampanjassa
”Luontolahjani satavuotiaalle” on ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön koordinoima kampanja, jossa maanomistajat – olivatpa sitten kuntia, yrityksiä tai yksityisiä kansalaisia – voivat antaa 100-vuotiaalle Suomelle symbolisen luontolahjan perustamalla luonnonsuojelualueen.
Suojeltava alue voi olla esimerkiksi erityisen luonnonkaunis, sillä voi elää harvinainen eliölaji, alueella saattaa olla erikoinen luonnonmuodostuma tai sen suojelu voidaan katsoa muusta syystä luonnon monimuotoisuuden tai kauneuden säilyttämisen kannalta tarpeelliseksi.
Kampanjan kautta on jo nyt suojeltu yli 800 hehtaaria maa-alueita. Kaarinan kaupunki osallistuu kampanjaan tarjoamalla Tuorlan metsää suojeltavaksi yksityisenä luonnonsuojelualueena. Lahjaa juhlistetaan 6.12. Kaarina-talossa järjestettävien itsenäisyyspäiväjuhlien yhteydessä.
Suojelukohteella on muun muassa jalopuuvaltaista lehtoa ja runsaasti lahopuuta. Aluetta halkoo myös historiallinen Kuninkaantie eli Suuri Rantatie. Alueella elää useita arvokkaita ja uhanalaisia lajeja.
– Olemme iloisia, että saamme olla mukana näin hienossa kampanjassa. Tuorla on historiallinen, maaseutumainen alue, jossa esiintyy vanhoja metsiä. Nyt suojeltava Tuorlan metsä täydentää viereistä Kaarinan metsät Natura 2000 -kohdetta, kertoo Kaarinan kaupungin ympäristöbiologi Annemari Kari.
Marko Vuosjoki
Janica Vilen
