Saaristoasiain neuvottelukunnan (SANK) kesäkuussa hyväksymä valtakunnallinen saaristo-ohjelma 2017–2019 toteuttaa saaristolain valtiolle säätämää velvoitetta edistää saariston kehitystä. SANK laatii määräajoin selvityksen ohjelman toteutumisesta.
PARAINEN. Tuoreen valtakunnallisen saaristo-ohjelman 2017–2019 kulmakivinä on saaristolain tavoitteiden toteuttaminen, saaristo-, rannikko- ja vesistöalueiden kehityksen tasapainottaminen ja saaristoisuuden hyödyntäminen koko maassa.
Hallitusohjelmaan perustuvat rakennuslainsäädännön muutokset, joilla pyritään helpottamaan vapaa-ajan asuntojen muuttamista vakinaisiksi asunnoiksi, ovat poikineet keskustelua Paraisilla.
Nina Söderholm jätti 28.8. Paraisten kaupunginvaltuustolle aloitteen, jonka allekirjoittaneet esittävät, että kaupunki laatii ohjeet vapaa-ajanasunnon muuttamiselle ympärivuotiseksi asunnoksi. Hän toteaa, että lainsäädännön muutos ei ole automaattinen, vaan edellyttää sitä, että kunnat mahdollistavat tämän omilla päätöksillään.
– Kaupungilla on valttikortti, jota on hyödynnetty toistaiseksi aivan liian vähän, nimittäin suuri määrä vapaa-ajanasuntoja, joissa yhä useampi päättää oleskella kaikkina kuukausina.
Paraisten näkökulmasta paljon hyvää
Paraisten elinkeinopäällikkö Tomas Eklund näkee saaristo-ohjelmassa paljon hyvää ja kaupungin kannalta tärkeää.
– Kiinnitämme erityistä huomiota luontomatkailuun, elinkeinon edellytysten eli niin liikenteen kuin tietoliikenteen toimivuuteen sekä aluekehitykseen. Esimerkiksi valtion työpaikkoja on joko lopetettu tai siirretty mantereelle, mikä tarkoittaa sitä, että saaristolain velvoite työpaikkojen säilyttämisestä saaristossa ei ole toteutunut, Eklund sanoo.
Eklundin mukaan kehitettävää löytyy liikenneyhteyksissä niin maa- kuin vesiteitse.
– Liikenneyhteydet ovat tietysti elintärkeät. Tällä hetkellä olemme siinä tilanteessa, että yrittäjät eivät uskalla investoida, kun vaarana on yhteyksien karsiminen/maksullisuus, Eklund toteaa.
– Vesibussiyhteyksiä tarvitaan esimerkiksi Turun ja Paraisten välille. Tänä kesänä alkoi yhteys Korpoströmin ja Örön välillä. Kevyen liikenteen väyliä pitäisi kehittää kautta linjan, jatkaa Eklund.
Vierasvenesatamat ovat olleet kaupungin painopistealueina viime vuosina.
– Houtskarin vierasvenesataman kehittämishanke valmistui ensimmäisenä 2010-luvun alussa ja Iniö vuonna 2013. Nauvo on työn alla: Uusi perhesauna valmistui tänä vuonna, yhteysaluslaituria uusitaan parhaillaan ja muut laiturit vuosien 2018–2019 aikana, jos rahoituskuvio saadaan kuntoon. Paraisten vierasvenesatama on sitten vuorossa 2019–2021, listaa Eklund.
Matkailussa edellytyksiä kasvuun
Matkailupuolella Paraisilla on meneillään useampia kehityshankkeita. Käynnissä ovat jo St Olav Waterway – Pyhän Olavin pyhiinvaellusreitti, Yhteisillä eväillä lähiruoka kasvuun ja Paraisten polut –hankkeet.
– Pyhän Olavin pyhiinvaellusreittiä rakennetaan Turusta saariston ja Ahvenanmaan kautta Ruotsin Hudiksvalliin, jossa se yhdistyy olemassa oleviin Pyhän Olavin reitteihin Ruotsissa ja Norjassa. Hankkeessa nostetaan esiin reitin varrella sijaitsevia matkailun solmukohtia ja paketoidaan näistä matkailijoita houkuttelevia palvelukokonaisuuksia. Pyhän Olavin merireitti merkitään Olavin reitistä kertovin merkein reitin sertifioinnin jälkeen, taustoittaa Eklund.
Eklundin mukaan lähiruoka on selkeä kilpailuvaltti, koska matkailijat haluavat nimenomaan jotain paikallista ruokapöydälle.
– Hankkeessa kannustetaan uusyrittäjyyteen muun muassa tuomalla vahvan verkoston kautta esille erilaisia vaihtoehtoja elintarvikealan yrittäjyyteen. Sen kautta kehitetään myös perinteisille jakelukanaville erilaisia vaihtoehtoja, kuten tilamyyntiä, verkkokauppaa, REKO-renkaita ja ruokapiirejä, sanoo Eklund.
– Paraisten polut on selvitysluontoinen hanke, joka tulee toimimaan pohjana alueen retkeilyreittien tulevassa kehittämistyössä, lisää Eklund.
Suunnitelmissa on kansainvälinen Central Baltic Greenways-hanke, jolle haetaan Central Baltic -rahoitusta.
– Greenwayt ovat liikennekäytäviä, jotka kulkevat pääosin nykyisin käyttämättömänä olevia rautateitä, kanavien reunoja, vanhoja maanteitä ja vesiväyliä pitkin. Reitit on tarkoitettu ilman moottorikulkuneuvoja liikkuville kävijöille eli esimerkiksi pyöräilijöille, patikoijille ja melojille, selventää Eklund.
Katariina Mäkinen-Önsoy
