Mielipide: Onko seurakunnan luottamushenkilöjärjestelmä pelkkää näennäisdemokratiaa?

MIELIPIDE. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä on vuosia vatvottu rakennemuutosta. Pehmeällä uhkailulla muutoksista, joita tulisi, halutaan tai ei, saatiin Katariinan seurakuntaneuvostokin tekemään päätös liitoksesta Henrikin seurakunnan kanssa (allekirjoittaneen jättäessä ainoana eriävän mielipiteen). Kului vuosi, jonka aikana liitosta innokkaasti kannattaneilla palkollisilla olisi ollut mahdollisuus kehitellä monenlaista yhteistyötä Henrikin kanssa, mutta eipä sellaista tapahtunut.

Sitten tuli vielä yksi konsultti, kuunteleva ja luottamusta herättävä. Hän sai neuvostomme oikein avautumaan, ja vuolaasti hänelle selvitettiin kantojamme. Lopuksi konsultti vielä varmisti: ”Olenko ymmärtänyt oikein: teille mieluisin vaihtoehto olisi seurakunnan pysyminen itsenäisenä, toiseksi paras olisi liitos Henrikin kanssa ja huonoin vaihtoehto liittyminen Tuomiokirkkoseurakuntaan?” Neuvosto vahvisti näin olevan.

Mediasta saimme sitten järkytykseksemme nähdä, millaisen ehdotuksen konsultti laati ja minkä tuomiokapituli päätti toteuttaa: sekä Katariina että Henrik liitetään Tuomiokirkkoseurakuntaan.

Kun asioista päätetään demokraattisilla vaaleilla, voimme ajatella, että korkeammalla voimalla on lukuisia tapoja ohjata tulos sellaiseksi, jonka näkee tarkoitustensa mukaiseksi, mutta kun yksi konsultti päsmäröi tulevaisuutemme, siinä on vaikeampaa nähdä jumalallinen johdatus.

Jos seurakuntaneuvoston yli kävellään seurakunnan suurimmassa kysymyksessä eli kysymyksessä itsenäisyydestä, vaikka seurakunta on toteuttanut hengellistä tehtäväänsä, huolehtinut hyvin taloudestaan ja budjetin ylitysten sijaan saanut jotain jäämään säästöönkin, niin koko luottamushenkilöjärjestelmähän on pelkkää näennäisdemokratiaa.

Onneksi voi kirkkohallitus vielä puhaltaa poikki tämän pelin, joka perustuu jo vanhanaikaiseen ajattelutapaan. Kirkon tulevaisuuskomitean mietintöhän kannattaa seurakuntayhtymiä, joissa itsenäiset seurakunnat ”voivat säilyttää nimensä ja identiteettinsä, eikä seurakuntalaisten tunnesidettä omaan seurakuntaan rikota”.

Päivi Salminen