Markkinoilla oli myynnissä muun muassa Lemun leipää, leivonnaisia, kananmunia, Lemu-tuotteita ja ternimaitoa. Lemun ja Askaisten lähikirjastot järjestivät yhteiset poistokirjamarkkinat.
MASKU. Syyskuun 9. päivänä järjestetyillä Lemust leippä -markkinoilla esittäytyi iso joukko paikallisia kirjailijoita. Jokainen heistä; Hanna Kiuru, Tiina Lintunen, Kata Melander, Reetta Niemelä, Heikki Niittymäki, Jasu Rinneoja, Veera Ruohomäki, Minna Strömberg-Jakka ja Albert Vallunen, linkittyy jollakin tavoin Maskuun.
Maskusta kotoisin oleva Katariina Leino, joka kirjoittaa nimellä Kata Melander, julkaisi alkuvuodesta esikoisromaaninsa Älä irrota.
Turun yliopistossa Suomen kieltä ja kotimaista kirjallisuutta opiskeleva Leino tähtää kunnianhimoisesti kirjailijanuralle.
– Varmuutta on tuonut se, että esikoiskirjani on otettu niin hyvin vastaan. Kirjoitusprosessi oli melko pitkä. Ensimmäistä versiota hahmottelin jo vuonna 2010 ylioppilaaksi valmistuttuani, Leino kertoo.
Leino julkaisi romaaninsa Bonnier-kustannusyhtiön digitaalisen omakustannepalvelu Type&Tellin kautta.
– Älä irrota on traaginen rakkaustarina kroonisen kivun varjossa. Sen päähenkilö Saara istuu pyörätuolissa ja etsii naiseuttaan. Vaikka tarina on fiktiivinen, kirjailijana sitä ammentaa helposti omista tunnetiloistaan. Eihän fiktio ikinä täysin tyhjiöstä synny, lisää Leino.
Kesäkuussa ilmestynyttä Seksuaalisuuden tabut suljetuissa yhteisöissä -teostaan olivat esittelemässä maskulaiset Minna Strömberg-Jakka ja Hanna Kiuru.
Muistoja Mannerlahdesta
Lemulaissyntyinen Albert Vallunen kerää parhaillaan kirjan kansiin muistoja Askaisissa sijaitsevasta Mannerlahden leirikeskuksesta.
– Haussa on muistoja Mannerlahden eri aikakausilta: Alun perin se rakennettiin 1860-luvulla Mannerheimien kesähuvilaksi. 1930–1980-luvuilla rakennus toimi kunnalliskoti Lepolana, ja seurakunnalle se siirtyi vuonna 1984. Ensimmäinen rippileiri siellä pidettiin seuraavana vuonna, Vallunen sanoo.
Kartoitustyössä tarvitaan sekä paikallisilla ihmisillä, omistajasuvuilla että maakunta-arkistoilla säilyneitä dokumentteja. Teoksen toimittaa Maskun seurakunta ja siihen on saatu Leader-rahoitusta. Teos on myös hyväksytty Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden 2017 ohjelmaan.
– Nousiaislainen Esa Laukkanen kirjoittaa Mannerlahti-kirjan kronologisen osan. Minä vastaan sen sijaan tarinallisesta puolesta haastatteluineen ja kuvineen sekä teoksen taitosta, kertoo Vallunen.
– Eniten materiaalia on tähän mennessä kasassa kunnalliskodin ajoista, joista olen saanut haastateltua muun muassa erästä kunnalliskodissa työskennellyttä rouvaa. Materiaalia ei ole kuitenkaan koskaan liikaa, joten syyskuun aikana vielä ehtii olla yhteydessä sähköpostitse osoitteeseen albert@vallunen.fi, ovat muistot sitten miltä tahansa Mannerlahden vuosikymmeneltä, Vallunen kannustaa.
Ravintoa herkku- ja kulttuurinnälkään
Ulkona markkinakojuissa oli myynnissä lähiruokaa ja paikallisyhdistysten tuotteita, kuten esimerkiksi Lemun leipää, leivonnaisia, kananmunia, Lemu-tuotteita ja ternimaitoa.
– Eläkeliiton Lemu–Askainen–Velkua -yhdistys myy mietoislaista ternimaitoa, joka on oikea terveyspommi. Ternimaito on maitomaista nestettä, jota erittyy heti lehmän poikimisen jälkeen, yhdistyksen lemulainen aktiivi Heikki Tiainen kertoo.
Urheilutalossa Lemun ja Askaisten lähikirjastot järjestivät poistokirjamarkkinat.
– Poistokirjojen kattauksesta saattoi tehdä todellisia huippulöytöjä. Tällä kertaa oli entistäkin enemmän tarjontaa, tunnetuilta kotimaisilta ja ulkomaisilta kirjailijoilta, Askaisten lähikirjastonhoitaja Päivi Kivikko toteaa.
– Pakko laittaa kiertoon kirjoja, jotka eivät muuten liiku, tai joiden tekijöiltä on tullut uudempaakin tuotantoa. Muutenhan hukkuisimme kirjoihin kirjastoissamme, komppaa Lemun lähikirjastonhoitaja Armi Jaakkola hymyillen.
Katariina Mäkinen-Önsoy
