Raision museo Harkko esittelee ensimmäisenä Suomessa laajemmin arkkitehtina tunnetun Lauri Sipilän kuvataidetta. Lauri Sipilä on piirtänyt Raisioon muun muassa Harkon talon, joka suljettiin vuonna 2011 sisäilmaongelmien vuoksi. Näyttely on esillä Raision kaupungintalon toisessa kerroksella 19. marraskuuta asti.
RAISIO. Raision museo Harkko on avannut kolmen taiteilijan yhteisnäyttelyn: Sipilät – suvun sävyjä. Mukana on tunnetun taiteilijapariskunnan Sulho Sipilän (1895–1949) ja Greta Hällfors-Sipilän (1899–1974) modernistisia maalauksia. Lisäksi näyttely esittelee laajasti Sulho Sipilän veljen Lauri Sipilän (1904–1974) kuvataidetta.
Lauri Sipilä on tunnettu arkkitehti, joka on suunnitellut tälle alueelle muun muassa Naantalin paloaseman (1931), Raision kunnantalon (1954) ja Merimaskun kirkon restauroinnin (1954). Hänen kuvataiteensa puolestaan on jäänyt suurelta yleisöltä huomaamatta. Harkko avaa hänestä nyt uuden puolen.
Kaikki kolme taiteilijaa ovat saaneet vaikutteita 1900-luvun alun eurooppalaisista suuntauksista: Heidän töissään värienkäyttö on aikaansa nähden rohkeaa ja siveltimen jälki räiskyvää.
Näyttelyssä on 42 teosta, joiden lisäksi nähtävillä on luonnoksia ja humoristisia postikortteja. Näyttelyn vuoksi kaupungintalon aukioloaikoja on laajennettu niin, että taiteen pariin pääsee tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin kello 19 saakka.
Pääosa töistä on 20-luvulta – ajalta ennen kuin Lauri Sipilä aloitti arkkitehdin uransa, ja Sulho Sipilä uransa merillä. Näyttelyn on kuratoinut Harkon museonjohtaja Heli Isolehto.
– Professori Kari Törrönen Sipilöiden suvusta otti minuun puolitoista vuotta sitten yhteyttä. Teokset on valittu yhdessä hänen kanssaan. Suurin osa teoksista on lainassa sukulaisilta, joten suuri kiitos näyttelyn onnistumisesta heille, kommentoi Isolehto.
Mynämäki vahvasti esillä
Taiteilijauransa ajan Turussa ja Helsingissä asuneet Sulho ja Lauri Sipilä ovat kasvaneet Mynämäellä. Mynämäen maisemat ovat myös Harkon näyttelyssä hyvin edustettuina. Taitelijat ovat maalanneet paljon samoja maisemia ja aiheita. Harkon näyttely onkin rakennettu niin, että näyttelyvieraat voivat vertailla taiteilijoiden tyylejä katsomalla samalle seinälle ripustettuja maalauksia samoista aiheista. Esimerkiksi taiteilijoiden näkemykset Mynämäen elopelloista ja Rymättylän kirkosta on ripustettu rinnakkain. Mynämäen lisäksi näyttelyssä on paljon maalauksia Sipilöiden kesänviettopaikoilta, kuten Merimaskusta.
Elokuussa Sipilöiden työt olivat esillä myös Mynämäellä. Veljesten isä Frans Wilho Sipilä toimi aikanaan Mynämäen kirkkoherrana ja tuli tunnetuksi myös kansanedustajana ennen kuolemaansa vuonna 1917. Sipilän suvun molemmat näyttelyt haluttiin tehdä vuodelle 2017, tasan sata vuotta Wilho Sipilän kuoleman jälkeen.
Näyttelyn lisäksi Mynämäelle avattiin elokuussa Wilho Sipilän sali. 1900-luvun pappilainteriöörin kalustuksen lahjoitti Sipilän suku. Vuoteen 2009 asti Mynämäen pappilasta lähtöisin ollut kalusto oli käytössä taiteilijaveljesten siskon Aila Törrösen (o.s. Sipilä) olohuoneessa Turussa. Ailan kuoltua kalusto päätettiin lahjoittaa takaisin Mynämäkeen, jossa sen vastaanottivat kunta ja Wirmo-seura.
– Interiööri tuli kirkon viereen yhtenäiskoulun kiinteistön yhteen luokkahuoneeseen. Viereiseen luokkahuoneeseen remontoitiin näyttelytila, jossa oli elokuussa esillä Sipilöiden töitä, mutta muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta eri töitä kuin nyt Raisiossa, kertoo Heli Isolehto.
Mynämäen ja Raision näyttelyprojektien sekä interiöörin rakentamisen lisäksi Sipilöiden suku on luetteloinut ja valokuvannut kaikki suvulla säilyneet työt ja toimittanut kirjan: Sipilät – Modernismin pioneerit. Teos on myynnissä Harkon näyttelyssä.
Suvun jäsenet olivat hyvin edustettuina myös Raision näyttelyn avajaisissa torstaina 21. syyskuuta. Yksi sukulaisista on raisiolainen Mervi Yli-Fossi, joka soitti avajaisissa flyygeliä.
Halle ja Tiva
Sulho ja Greta käyttivät lempinimiä Halle ja Tiva.
– Heidän tarinaansa on esitelty muun muassa Ateneumissa ja Turun taidemuseossa. Tämä taiteilijapari toi Suomen taiteeseen ennakkoluulotonta, raikasta ja uutta näkemystä 1900-luvun alussa uusimpien taidesuuntausten innoittamana. He avioituivat vuonna 1924 ja tekivät paljon yhteisiä taidekokeiluja. Välillä he maalasivasit ja signeerasivat toistensa töitä. Postikortit kuvaavat hyvin heidän huumorintajuaan sekä suhdettaan sukuun ja ystäviin, sanoo Isolehto.
Vuonna 1946 Gretan mieli järkkyi ja hän vietti loput 28 vuotta elämästään Kellokosken mielisairaalassa. Sulho kävi tapaamassa häntä säännöllisesti, viimeisen kerran kuolinpäivänään vuonna 1949.
Janica Vilen
*Korjattu 29.9. museoiden nimet ja Aila Törrösen nimi oikeaan muotoon
