Kunta- ja oppilaitoskumppanit järjestävät kaksivuotisen hankkeen aikana foorumeita yritysedustajille sekä sparrauspäiviä työttömille työnhakijoille. Hankeaikana hyväksi koetut täsmäkoulutus- ja rekrymallit valjastetaan pysyvään käytäntöön.
TYÖLLISYYS. Kauppa- ja ravitsemisalan yritykset ja kouluttajat kokoontuivat Raision kaupungintalolle 16. elokuuta Kauppa käy -foorumin parissa. Turun seudun työvoimahautomot -hankkeen järjestämässä foorumissa ideoitiin uusia ratkaisuja muuttuvan työelämän tarpeisiin.
Turun kaupungin Työllisyyspalvelukeskuksen koordinoimissa työvoimahautomoissa kehitetään hankepäällikkö Hanna Tuohimaan mukaan malleja entistä sujuvampaan työelämälähtöiseen rekrytointiin ja täsmäkoulutuksiin. Hankkeen kuntakumppanit ovat Masku, Mynämäki, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko ja Sauvo. Oppilaitoskumppaneita ovat Raision seudun koulutuskuntayhtymä, Turun Aikuiskoulutuskeskus sekä Turun Ammatti-instituutti. Lisäksi mukana on Turku Science Park.
– Yhdessä elinkeinoelämän, ammatillista koulutusta tarjoavien oppilaitosten sekä kuntakumppaneiden kanssa olemme perustaneet työvoimahautomoja. Uraunelmien kohtaamispaikalla, yrittäjyyden oppimisympäristö Wisiossa kesäkuussa järjestetyssä sparrauspäivässä ideoitiin virtuaalista alustaa, jonka kautta työnhakijat ja työnantajat löytäisivät toisensa paremmin, Tuohimaa esittelee.
Verkkoalustaa räätälöidään
Tuohimaa kertoo, että hankkeen puitteissa kehitetään virtuaalinen kohtaamispaikka alueen yrityksille, työnhakijoille ja heidän ohjaajilleen sekä oppilaitoksille. Työvoimahautomot käynnisti Turun yliopiston Work Informatics -koulutus- ja tutkimusryhmän kanssa yhteistyöprojektin, jonka lopputuotoksena on muunneltava malli verkkoalustasta.
– Verkkoympäristö perustuu olemassa olevien alustojen ja mahdollisten omien, uusien toimintojen kokonaisuuteen. Keskeisin uusi ominaisuus on räätälöidyn täsmäkoulutustarpeen tunnistaminen työnhakijoiden ja työnantajien tietojen perusteella, sanoo Tuohimaa.
Yliopistoyhteistö jatkuu syyskuuhun asti. Tämän jälkeen kehitystyö jatkuu valitun verkkoalustan toimittajan kanssa. Tavoitteena on saada verkkoalusta ainakin perustoiminnallisuuksiltaan käyttöön kuluvan syksyn aikana.
– Tarpeen mukaan verkkoalustaa kehitetään edelleen hankkeen edetessä. Kesäkuun sparrauspäivässä verkkoalustan visioksi asetettiin simppeli, houkutteleva, positiivinen ja kokoava työkalu, lisää hankesihteeri Ilona Karilainen.
Kunnilla tärkeä rooli
Raision kaupunginjohtaja Ari Korhonen kuvailee kuntien työllistäjäroolia entistäkin tärkeämmäksi.
– Varsinkin vaikeassa taloustilanteessa kunta toimii eräänlaisena turvaverkkona. Sen lisäksi, että kunta on itsessään tärkeä työllistäjä, myös vuokrafirmojen hyödyntäminen on mahdollista rekryprosesseista. Kun pyritään ehkäisemään työttömyyttä, ei voi sulkea mitään mahdollisuutta pois, Korhonen toteaa.
Suunta on myönteinen: Korhosen mukaan kaikki työttömyyskäyrät ovat laskussa niin alueellisesti kuin valtakunnallisestikin, myös nuorison ja yli 50-vuotiaiden keskuudessa.
Talouden mukana kasvavat myös yritysten resurssitarpeet.
– Talouskasvu tarkoittaa yrityksille mahdollisuutta volyymin lisäämiseen, mikä taas merkitsee usein tarvetta lisähenkilöstölle. Työn tarjoaminen työllistetylle saattaa kuitenkin arvelluttaa. Siinä kohtaa rekryavuksi astuvat työvoimahautomot kunta ja oppilaitokset yhteistyötahoinaan, kommentoi kaupunginjohtaja Korhonen.
– Raision kaupungissa on parhaillaan menossa työllisyyskoordinaattorin rekrytointi. Työt alkavat heti, kun sopiva henkilö löytyy, mahdollisesti jo syksyn aikana, jatkaa Korhonen.
Viisi fokusoitua hautomoa
Työvoimahautomot-hanke kohdentuu aloille, joilla työvoiman kysyntä on Varsinais-Suomessa tällä hetkellä kasvussa. Aloiksi on valittu teknologia erityisesti meri- ja metallialalla, rakennusala, logistiikka, kaupan ala sekä yksityinen sosiaali- ja terveysala. Kohderyhmänä ovat kaikki työttömät työnhakijat ja alueen yritykset.
– Seuraava foorumi järjestetään 21. syyskuuta keskitetysti meriklusterialan toimijoille, kuten Meyer Turun alihankkijoille. Samalla saamme Turun kaupunginteatterin uudet tilat testiin, hankepäällikkö Hanna Tuohimaa kertoo hymyillen.
Hanke saa rahoitusta Keski-Suomen ELY-keskukselta Euroopan sosiaalirahastosta. Hankkeen kokonaisbudjetti on 557 772 euroa. Kaksivuotinen hanke päättyy maaliskuussa 2019.
– Tavoitteena on kahden vuoden aikana luoda kestäviä malleja, jotka saadaan käytännössä toimimaan myös hankkeen päättymisen jälkeen, lisää Tuohimaa.
Katariina Mäkinen-Önsoy
