Tiesitkö?
Talvisodan alussa panssarilaivat pysyttelivät Ahvenanmaan lähellä Kihdin ja Föglön selillä. Tammikuun lopulla ne siirtyivät vahvistamaan Turun ilmapuolustusta. Ilmarinen ankkuroitui valkoiseksi maalattuna Pikisaaren edustalle ja Väinämöinen vähän ulommaksi Ison-Pukin ja Pikku-Pukin seutuville.
Jatkosodan alussa Ilmarinen ja Väinämöinen sekä 15 muuta alusta osallistuivat pitkänä muodostelmana 13.9.1941 laivasto-operaatio Nordwindiin, jonka tarkoituksena oli harhauttaa Neuvostoliiton sodanjohtoa. Muodostelmaan kuuluneet alukset siirtyivät Ilmarisen johdolla illalla saariston suojasta avomerelle Utön meriväylää etelään.
Ilmarisen kääntyessä klo 20.31 paluumatkalle noin 37 km Utöstä lounaaseen pimeyttä halkoi voimakas räjähdys. Ilmeisesti jo aikaisemmin aluksen oikeanpuoleiseen suojaraivaimeen eli paravaaniin oli tarttunut miina, joka nyt räjähti. Ilmarinen upposi seitsemässä minuutissa vieden mennessään 271 merisotilasta. Heidän joukossaan oli kolme raisiolaista. Muodostelmassa olleet vartiomoottoriveneet pelastivat 128 miestä.
Panssarilaiva Väinämöinen luovutettiin vuonna 1947 Neuvostoliitolle korvauksena saksalaissaatavista. Se purjehti Neuvostoliiton lipun alla nimellä Vyborg, kunnes se romutettiin vuonna 1966 silloisessa Leningradissa.
Raision kaupunginkirjasto osoittaa Suomi 100 -juhlavuoden kunnianosoituksensa Turussa, Crichton-Vulcanin telakalla rakennetulle panssarilaiva Ilmariselle sekä sen miehistölle.
RAISIO. Raision kaupunginkirjastossa 1.8.–30.9. esillä olevassa näyttelyssä voi tutustua panssarilaiva Ilmarisen pienoismalliin, venäläiseen merimiinaan, joka aiheutti laivan uppoamisen Utön edustalla 13.9.1941 sekä laajaan aihetta käsittelevään valokuva- ja lehtileikenäyttelyyn. Kirjasto on valmistellut näyttelyä yhteistyössä merimuseo Forum Marinumin ja Pansion miinamuseon kanssa. Osa valokuvista on SA-kuva-arkiston kokoelmista.
Raisiossa asuva Panssarilaivojen perinneyhdistyksen puheenjohtaja, komentaja evp., VTT Eero Auvinen pitää esitelmän panssarilaiva Ilmarisen vaiheista keskiviikkona 13.9. kello 18 Raision Kirjastotalon Martinsalissa, jolloin tulee kuluneeksi 76 vuotta Ilmarisen uppoamisesta.
– Merivoimien vuonna 1990 löytämän Ilmarisen etsintöjä vaikeutti se, että samaan kohtaan Utön edustalle on uponnut useampia laivoja. Myöskään Estonian leposija ei ole tuosta paikasta kaukana, kertoo Auvinen.
– Ilmarinen vei mukanaan 271 merisotilasta. Heidän joukossaan oli kolme raisiolaista. Muodostelmassa olleet vartiomoottoriveneet onnistuivat pelastamaan 128 miestä, joista elossa on tänä päivänä kolme. Ilmarisen hylky on rauhoitettu sotilaidensa haudaksi eli sitä ei tulla ikinä merenpohjasta nostamaan, Auvinen kertoo.
Muutenkaan hylkyyn ei ole juurikaan kajottu – sukeltajat ovat nostaneet pintaan vain amiraaliveneen sekä pienempää esineistöä.
Silloisten merivoimien lippulaiva Ilmarinen laskettiin vesille vuonna 1931. Ilmarinen ja sen sisaralus Väinämöinen olivat suomalaisen laivanrakennusteollisuuden ylpeyden aiheita. Varsinkin alusten pääkoneiston dieselsähköinen järjestelmä edusti tuolloin alansa viimeisintä tekniikkaa. Lisäksi ne olivat tonnistoonsa nähden maailman raskaimmin aseistettuja sotalaivoja.
– Panssarilaivat Ilmarinen ja Väinämöinen ovat laivastomme kaikkien aikojen suurimmat alukset. Vasta nyt Suomen armeija on hankkimassa fregatteja, jotka tulevat olemaan suurempia kuin nämä kaksi sisaralusta, sanoo Auvinen.
– Panssarilaivojen hankinnan taustalla oli kauppameriliikenteen suojaaminen myös sota-aikana. Sillä on ollut suuri merkitys sota-aikojen yli selviämisestä, Auvinen taustoittaa.
Katariina Mäkinen-Önsoy
