Suomessa asuvat opiskelijat siirtyivät yleisen asumistuen piiriin 1. elokuuta. Samalla korkeakouluopiskelijoiden opintorahan määrät yhtenäistettiin toisen asteen opintorahojen tasolle ja opintolainan määrää korotettiin kaikilla opiskelijoilla.
OPISKELU. Tarveharkintaisesti ja ruokakuntakohtaisesti myönnettävä yleinen asumistuki herättää opiskelijoissa Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) Liedosta kotoisin olevan puheenjohtaja Riina Lumpeen mukaan eniten kysymyksiä.
– Opintorahaan kohdistuneet leikkaukset ovat jääneet yleisen asumistuen piiriin siirtymisestä aiheutuneen keskustelun jalkoihin. Monet opiskelevat pariskunnat vierastavat ajatusta siitä, että talouden tulot olisivat yhteisiä. Myöskään oletuksen, jossa työssäkäyvä osapuoli elättäisi opiskelevaa puolisoaan, ei katsota sopivan tämän päivän maailmankuvaan ollenkaan, Lumme toteaa.
– Ristiriitatilanteitakin löytyy, koska yhteisessä taloudessa asuva samaa sukupuolta oleva pari ei yleensä kuitenkaan joudu tällaisen oletuksen hampaisiin. Kimppa-asumisessa tulee huolehtia tarkkaan siitä, että jokaisella asukkaalla on varmasti oma vuokrasopimuksensa, jossa ei ole yhteisvastuulausekkeita esimerkiksi maksamatta jääneiden vuokrien varalta. Yksilökohtaisen asumistuen saamisen edellytyksenä on myös se, että vesi- ja sähkölasku on jokaisella kämppiksellä erikseen, Lumme lisää.
Yhtenäisempi tukijärjestelmä
Lumme kertoo, että ylioppilaskunnat ovat tehneet yhteistyötä Kelan ja vuokranantajien kanssa selkeiden rautalankamallien toteuttamiseksi. Myös viestintää on pyritty parantamaan.
– SYL:ssä kannatimme opiskelijoiden siirtämistä yleisen asumistuen piiriin sillä ajatuksella, että se paitsi yhtenäistäisi asumistukijärjestelmää myös helpottaisi siirtymiä elämäntilanteesta toiseen. Tähän mennessä opiskelijat ovat olleet ainoa ryhmä, jonka tuet ovat olleet täysin muista irrallisia.
Opintotuen asumislisä säilyy kuitenkin ulkomailla tai Ahvenanmaalla asuvilla ja opiskelevilla sekä sellaisilla Suomessa kansan- tai urheiluopistojen maksullisella linjalla opiskelevilla, jotka asuvat opiston asuntolassa.
Lumpeen mielestä on hyvä muistaa, että suurella osalla opiskelijoista asumistuki nousee muutoksen myötä.
– Yksin asuvilla pienituloisilla opiskelijoilla tuki saattaa parhaimmassa tapauksessa jopa tuplaantua.
Kelassa arvioidaan, että muutos suurentaa noin 110 000 opiskelijan asumisen tukea keskimäärin 700 eurolla vuodessa. Noin 23 000 opiskelijalla tuen määrä ei muutu. Asumisen tuki pienenee 20 000 opiskelijalla ja 42 000 opiskelijalla se loppuu kokonaan.
Opintotuesta lainapainotteista
Elokuun alusta alkaen asumistuessa huomioitavaksi tuloksi muuttunut opintotuki koostuu kaikilla opiskelijoilla suurelta osin opintolainasta. Tyypillisestä opintotuesta 650 e/kk on opintolainaa ja 250 e/kk opintorahaa. Opintojen aloitusajankohdasta riippuen korkeakouluopiskelijoiden opintorahan suuruus on aiemmin ollut 336,76 e/kk tai 303,19 e/kk
– Lainapainotteista opintotukea sen sijaan SYL:ssä on vastustettu. Lainan takaisinmaksu voi tuottaa ongelmia, jos työpaikkaa löydykään valmistumisen jälkeen. Työttömäksi kun voi jäädä koulutusalasta ja -tasosta huolimatta, Lumme huomauttaa.
Tavallisin kuukausilaina on elokuusta alkaen 650 euroa. Alle 18-vuotias toisen asteen opiskelija voi saada opintolainaa 300 e/kk ja kaikki ulkomailla opiskelevat 800 e/kk. Korkeakouluopiskelijoiden opintolainavähennyksen ja -hyvityksen enimmäismäärät säilyvät nykytasolla. Maksuhäiriö ei enää estä opintolainan valtiontakauksen saamista.
Katariina Mäkinen-Önsoy
