Työllisyyskokeilu pähkinänkuoressa
Kokeilussa Turun seudun kaupunkien vastuulle siirtyvät vähintään 12 kuukautta yhtäjaksoisesti työttömänä olleiden ja kaikkien alle 25-vuotiaiden työllistymisen edistäminen.
Jokaisesta yhteistyökaupungista löytyy oma työllisyyspalvelukeskus, johon TE-palveluista siirtyvä henkilöstö sijoittuu.
Kaupungit hoitavat kokeilussa kolmen kuukauden välein tehtävät haastattelut, joissa mm. päivitetään työllistymissuunnitelmat TE-toimiston ura-järjestelmään.
Työllisyyttä edistävät palvelut kootaan keskitetysti sähköiseen hakemistoon.
Kokeilussa otetaan käyttöön ForeAmmatti-ohjelmisto ja kotouttamistyössä käytettävää SIB-mallia laajennetaan yleisiin työllisyyspalveluihin. Lisäksi työnetsijäpalvelut kilpailutetaan kokeilua tukeviksi.
Kuntouttavan työtoiminnan osalta Turku ottaa käyttöön palvelusetelin. Muut yhteistyökaupungit eivät siirry vielä palveluseteliin.
Motivointihaastatteluja kehitetään yhdessä Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden kanssa.
Kansallinen työllisyyskokeilu alkaa Turun seudulla neljän kaupungin yhteistyönä 1. elokuuta. Työllisyyskokeilun avulla Naantali, Paimio, Raisio ja Turku pääsevät hoitamaan työllisyysasioitaan ilman välikäsiä lähellä kuntalaisia ja alueen elinkeinoelämää.
TYÖLLISYYS. Työmahdollisuuksien tarjoajia sekä pitkäaikaistyöttömiä yhdistämään kehitetty työllisyyskokeilu toteutetaan ajalla 1.8.2017–31.12.2018. Julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden alueellista tarjoamista ja työelämäkokeilua koskevan kokeilulain myötä kunnat saavat ensimmäistä kertaa todellisen mahdollisuuden hallinnoida koko työllisyyden kenttää pitkäaikais- tai nuorisotyöttömien osalta.
Työnjako on selvä: Jokainen kokeilussa mukana oleva kaupunki vastaa työllisyyspalvelujen tarpeeseen omista lähtökohdistaan.
– Vastuu asiakkaista siirtyy TE-toimistolta kaupungeille henkilöstön kera. Kokeilun myötä 31 TE-toimiston virkailijaa jalkautuu kaupunkien palvelupisteisiin. Virkailijoista n. 27 sijoittuu Turkuun, suurin osa Käsityöläiskadun pisteeseen, Turun kaupungin palvelujohtaja Mika Helva esittelee.
Yhden luukun periaatteella
TE-palveluista siirtyvät työntekijät pysyvät yhä valtion virkailijoina, mutta tulevat työskentelemään kaupunkien työllisyyspalvelukeskusten yhteyteen. Naantalin, Paimion ja Raision työllisyyspalvelukeskusten vahvuus on jokaisessa 1–2 virkailijaa.
Työllisyyskokeilun ideana on yhden luukun periaate, jossa työllistymistä edistävät palvelut löytyvät saman katon alta. Naantalissa työllisyyspalvelut keskittyvät kaupungin palvelupiste Pointtiin. Raisiossa työllisyyspalvelukeskus sijoittuu kaupungintalolle.
– Paimiossa TE-palvelujen siirtyvä henkilöstö löytyy elokuusta alkaen Sähköyhtiöntie 4:ään valmistuneista uusista tiloista, kertoo Paimion kaupungin työvoimapalvelujen päällikkö Johannes Joutsenlahti.
Naantalin kaupungin perusturvajohtaja Iiro Pöyhösen mukaan kokeilun keskiössä on tiedonkulun nopeutuminen eri toimijoiden välillä sekä asiakkaan henkilökohtainen neuvonta.
– TE-toimiston, kunnan ja Kelan Työllistymistä edistävä monialaisen (TYP) yhteispalvelun malli on toiminut niin, että työllistämistä edistävät tiedot esimerkiksi terveydenhuollosta ovat saatavilla urasuunnittelussa, Pöyhönen toteaa.
Valmistautumista tulevaan
Kokeilulla pyritään kehittämään työllisyys- ja yrityspalveluita asiakaslähtöisemmiksi ja tehostamaan hallintoa. Samalla haetaan näyttöä kuntien kyvykkyydelle tarjota työllisyys- ja yrityspalveluita maakuntauudistuksen jälkeen.
– Tämä on hyvä tapa varautua mahdolliseen kuntien roolin kasvuun työllistämisessä, Raision kaupungin henkilöstöpäällikkö Jarmo Niitynperä sanoo.
Ennen sote- ja maakuntauudistuksen toteutumista 1.1.2019 moni asia on vielä epäselvää, mutta Turun yhteistyökaupungeissa ollaan työllisyyspalvelujen osalta luottavaisia.
– Kaupunkimme ovat sopivan kokoisia räätälöidyille palveluille, sillä meillä on parempi kuntalaistuntemus kuin valtion virkamiehillä. Henkilökohtaisella kartoituksella voimme tarjota työttömille yksilöityjä työllisyys- tai koulutuspolkuja, Niitynperä, Pöyhönen ja Joutsenlahti kiteyttävät.
Katariina Mäkinen-Önsoy
