Raunistulan ja Koroisten kaupunginosissa sijaitsevan Vähäjoen ja rautatien väliselle alueelle on suunnitteilla siirtolapuutarha. Alueen kaavoituksesta kiinnostuneille suunnatussa 9. toukokuuta järjestetyssä yleisötilaisuudessa herätti keskustelua erityisesti se, miksi siirtolapuutarha halutaan sijoittaa juuri kyseiselle alueelle. Lopullinen päätös asiasta pitäisi tulla kevään 2018 aikana.
KOROINEN. Vuonna 2013 Turun kaupunginvaltuusto antoi toimeksiannon paikan etsimisestä uutta siirtolapuutarhaa varten, jota hoitamaan perustettiin toimikunta. Vaihtoehtoina olivat muiden muassa Skanssi ja Muhkuri.
Alue Jokipellonkujan varrelta tuli suunnitelmiin mukaan Koroisista tehdyn arkkitehtidiplomityön myötä, ja ajatus siirtolapuutarhan sijoittamisesta näihin maisemiin jäi elämään. Koroinen osoittautui sijainnillisesti parhaaksi vaihtoehdoksi.
Hanketta ajavien mukaan aluetta puoltaa erityisesti sen saavutettavuus, kun yhteydet sekä julkisen että kevyen liikenteen osalta ovat hyvät. Lisäksi se, ettei siirtolapuutarha joutuisi Koroisiin sijoitettaessa kilpailemaan muiden yhdyskuntatoimintojen kanssa, katsotaan eduksi.
Avoimia kysymyksiä
Yleisötilaisuudessa hanke herätti monenlaisia kysymyksiä.
Koroisissa sijaitseva alue on erotettu toisesta vireillä olevasta kaavamuutoksesta, mihin haluttiin selvitystä. Syyksi mainittiin, että tällä tavoin hanke voidaan toteuttaa nopeammin, ja että esimerkiksi alueelle suunniteltu silta voidaan rakentaa myöhemmin.
Yleisöä kiinnosti myös, liittyykö hanke Kupittaan siirtolapuutarhan kohdalla mietittyihin muutoksiin. Vastaus oli, ettei mitään lakkauttamispäätöstä Kupittaan osalta ole tehty eikä hanke liity suoranaisesti Kupittaan tilanteeseen.
Huolta herätti niin ikään alueen keskellä kulkevat voimalinjat. Voiko alueelle rakentaa turvallisesi? Voiko voimalinjojen läheisyydessä asua pidempää aikaa? Kuka ottaa vastuun? Ollaanhan siirtolapuutarhoissa paljon myös esimerkiksi lasten kanssa.
Avoimien kysymysten myötä hankkeen uskottiin kohtaavan vielä useita haasteita. Lisäksi toiveena oli, että muitakin vaihtoehtoja sijoituspaikan suhteen olisi olemassa.
Kulttuurihistoriallisesti merkittävä alue
Suunnitelmat saattavatkin vielä jonkin verran muuttua. Yksi selvitettävä asia esimerkiksi on, miten lähelle Vähäjokea mökkejä on mahdollista rakentaa.
Vielä ei myöskään tarkemmin ole mietitty, millaisia siirtolapuutarhamökit tulisivat sitten olemaan. Pohdinnassa on ainakin ollut, että niihin saataisiin tulemaan vesi. Omia vessoja mökeissä ei alustavien suunnitelmien mukaan sen sijaan olisi.
Tällä hetkellä alue on pääosin viljeltyä peltomaata ja niittyä. Läheisyydessä sijaitseva pumppaamo, 1878 rakennettu ratavahdin talo ja 1920 valmistunut rautateillä töissä olleen perheen asuinrakennus on tarkoitus säilyttää.
Alue on kulttuurihistoriallisesti merkittävä. Esimerkiksi iso osa siitä kuuluu kansalliseen kaupunkipuistoon ja sen eteläosa sisältyy Aurajokilaakson valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen.
Jaakko Virrankoski
