Turun Seutusanomien vaalipaneelissa Pääskyvuoren koululla pohdittiin viime viikon tiistaina, miten Turussa saataisiin syntyvyys nousuun, mitä sote tarkoittaa Turun palveluille ja miten Turkua tulisi tulevaisuudessa kehittää. Osa keskustelun aiheista rajautui Itä-Turkuun. Panelistit ottivat kantaa muun muassa kaavoituspolitiikkaan ja liikenteeseen.
ITÄ-TURKU. Turun Seutusanomat järjesti tiistaina 14. maaliskuuta Itä-Turkua käsittelevän kuntavaalipaneelin Pääskyvuoren koululla. Paneeliin osallistui yhdeksän kuntavaaliehdokasta: Jouko Miettinen (IPU), Remo Ronkainen (KD), Martti Hirvonen (Kesk.), Jutta Wiren (Kok.), Risto Forsberg (PS), Joackim Hesthammer (RKP), Mika Maaskola (SDP), Elina Sandelin (Vas.) ja Anna Rantasuo (Vihr.). Paneelin juonsi Seutusanomien päätoimittaja Kimmo Muttilainen.
Ensimmäiseksi panelistit pääsivät ruotimaan sotea. Onko se Turun palveluille uhka vai mahdollisuus?
– Hallitus markkinoi sotea valinnanvapautena, mutta se on pelkkä syötti. Ei sairas ihminen lähde shoppailemaan palveluja. Valinnanvapaus on enemminkin terveydenhuollon väärinkäyttöä, vastaa Jouko Miettinen.
Remo Ronkainen pitää sote-uudistusta lähtökohtaisesti hyvänä asiana, mutta näkee siinä myös suuria ongelmia, jotka ovat pakkoyhtiöittäminen, mallin monimutkaisuus ja se, että erikois- ja perussairaanhoito eriytyvät, vaikka tarkoitus oli saada ne lähemmäs toisiaan. Lisäksi hän näkee uhkakuvan isoista terveystaloista, jotka voivat viedä yhteiskunnan varoja verosuunnittelulla.
Jutta Wirenille sote-uudistus näyttäytyy ehdottomasti mahdollisuutena.¨
– Sillä turvataan laadukkaat palvelut nyt ja tulevaisuudessa. Valinnanvapaus lisääntyy ja hoitoon pääsee nopeammin, hän uskoo.
Risto Forsberg pelkää, että tuleva sote-uudistus rankaisee pieneläkeläisiä ja muita pientuloisia, jotka eivät ole työterveyden piirissä ja joilla ei ole varaa valita.
Mika Maaskola näkee nyt esillä olevan mallin selkeänä uhkana:
– Sote-uudistus pitää tehdä, mutta miksi siihen piti sekoittaa maakuntauudistus? Ei näin synny suuria säästöjä muuten kuin hoitomaksuja korottamalla tai palvelua heikentämällä. Voitot tulevat valumaan yhtiöiden kassaan, ja tulouttamista ei pystytä demokraattisesti valvomaan. Lisäksi tämä on uhka sote-puolen henkilökunnalle. Miten heille käy? hän kysyy.
Elina Sandelin näkee sote-uudistuksen suurimmaksi ongelmaksi sen, että vanhaa mallia ollaan korvaamassa samalla, mutta vielä pidemmälle viedyllä politiikalla, jolla ollaan jo pitkään rapautettu julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja.
– Väitetään, että uudistus parantaa yhdenvertaisuutta, palveluita ja valinnanvapautta. Arkijärjellä voi jo sanoa, että tämä kaikki ei tule toteutumaan. Ei missään tapauksessa! Lisäksi sote-uudistus pakottaisi ihmisiä muuttamaan kasvukeskuksiin, hän uskoo.
Anna Rantasuo näkee suurimpana ongelmana vauhtisokeuden.
– Tässä ei nyt kuunnella asiantuntijoita. Järkevämpää olisi kokeilla pienin erin, sillä taakse päin on vaikea palata.
Turku nousuun tukkimalla aivovuoto
Panelistit pääsivät myös ideoimaan, miten Turkua kannattaisi kehittää.
Risto Forsberg turvaisi koulutuksen resurssit ja panostaisi ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon esimerkiksi satsaamalla ikäihmisten liikuntaan. Lisäksi hän kaipaisi kaavoja, jotka toisivat lisää edullista asumista vuosikymmeniksi eteenpäin.
Joachim Hesthammerin mielestä Turku tarvitsee lisää sijoittajia ulkomailta. Hän haluaisi nostaa Turun kansainväliseen maineeseen panostamalla elinkeinopolitiikkaan, yrittäjyyden tukemiseen, lentokenttään ja englanninkieliseen markkinointiin.
Mika Maaskola lähtisi panostamaan varhaiskasvatukseen ja koulutukseen. Yritykset tarvitsevat hänen mielestään lisää toimitiloja ja toimintamahdollisuuksia, jotta saadaan lisää työpaikkoja, sillä työ on parasta sosiaaliturvaa. Lisäksi Turku tulisi saada vetovoimaiseksi kaikille, erityisesti opiskelijoille, jotka nyt muuttavat valmistuttuaan pois kaupungista.
Jouko Miettinen on myös huolissaan aivoviennistä. Hän tukkisi sen panostamalla luoviin tulevaisuuden aloihin, turvalliseen ympäristöön, puhtaaseen luontoon, paikallisuuteen ja yksityisautoilun vähentämiseen.
Myös Jutta Wiren panostaisi samaan asiaan vahvistamalla työpaikkarakennetta, asukkaiden hyvinvointia, vastuullista taloutta ja kestävää kehitystä. Hänen mukaansa vain puolet Turussa koulutetusta väestä jää tällä hetkellä Turkuun.
Elina Sandelinin mielestä kuntapolitiikassa pitäisi keskittyä perusasioihin, kuten kunnallisten lähipalveluiden turvaamiseen. Sitä kautta myös liikennettä tarvittaisiin vähemmän, mikä johtaisi ekologisempaan kaupunkirakenteeseen.
Anna Rantasuo näkee Turun tulevaisuuden lapsissa ja kestävässä kehityksessä. Siksi hän panostaisi varhaiskasvatukseen ja koulujen sisäilmaan. Lisäksi hän haluaisi, että kunnallisessa päätöksenteossa tehtäisiin aina lapsivaikutusten arviointi.
Remo Ronkainen haluaisi tunnin junan Turun ja Helsingin välille ja ympäristöystävällistä liikennettä, esimerkiksi superbusseja. Lisäksi hän nostaa esiin yrittäjyyden tukemisen ja lähimmäisyhteiskunnan, jolla hän tarkoittaa sitä, että ihmisten olisi hyvä elää, jos kaikki auttaisivat toisiaan. Lähimmäisyhteiskunnan syntyyn pystyisi vaikuttamaan hänen mielestään esimerkiksi tukemalla kolmatta sektoria.
Martti Hirvonen haluaisi parantaa työttömien ohjaamista työhön sekä lisätä liikuntaa ja raittiuskasvatusta. Lisäksi hän näkee yhteiskuntarauhan ja toisten ihmisten arvostamisen ratkaisuksi moniin ongelmiin.
Itä-Turkuun enemmän asumista
Kaikki panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että Turun keskusta-aluetta tulisi laajentaa Itä-Turun suuntaan kaavoittamalla. Itä-Turun eduksi nähtiin hyvät liikenneyhteydet, Kupittaan asema ja hyvät palvelut, jotka takaavat, että Itä-Turku on elävä keskus eikä nukkuva lähiö. Joachim Hesthammer haluaisi jopa kaksinkertaistaa Turun väkimäärän nopeasti.
Paneelilta kysyttiin kantaa myös Pääskyvuoren alatalon tulevaisuuteen. Asiaan eniten perehtyneet Elina Sandelin ja Risto Forberg olivat yhtä mieltä siitä, että sisäilmaongelmaista ja terveydelle haitallista taloa ei kannata yrittää korjata, vaan ennemminkin purkaa ja rakentaa uutta. Sandelin selvittäisi samalla, mitkä muut tahot tarvitsevat lisää tilaa koulujen lisäksi.
Turun kaupungin suunnitelmissa yksi pikaraitiotielinja tulisi juuri Itä-Turkuun. Yleisö kysyikin panelistien kantaa: ratikka vai sähköbussi?
Maaskola valotti tämän hetken linja-autoliikenteen tilannetta ottamatta kantaa ratikan tulevaisuuteen
– Meillä on jo kymmenen vuotta ollut hybridibusseja ja linjalla 1 on käytössä kolme sähköbussia. Siitä linjasta tulee kokonaan sähköinen tämän vuoden aikana, hän kertoo.
Rantasuo nostaa esiin tutkimuksen, jonka mukaan miehet käyttävät mieluummin ratikkaa kuin bussia ja jo sen takia hän kannattaa ratikkaa.
Sandelin kannattaa sähköbusseihin panostamista riippumatta siitä, tuleeko Turkuun ratikat.
– Ratikalla on myös sellaisia lisäetuja, joita superbusseilla ei ole. Raitiotielinjaa ei voi muuttaa yhdellä päätöksellä kuten bussilinjaa, joten ratikat toisivat pysyvyyttä kaupunkisuunnitteluun, hän vastaa.
Ronkainen näkee tilanteen päinvastoin.
– Ei tiedetä, miten kaupunki kehittyy 50 vuoden päästä. Bussilinja helpompi muuttaa kuin ratikkareitti.
Hesthammer pitää ratikkaa romanttisena ideana, mutta sijoittajana ei lähtisi hankkeeseen mukaan.
Lisää lapsia Turkuun!
Yleisö pyysi panelisteja antamaan keinoja syntyvyyden parantamiseksi Turussa. Kaikki panelistit olivat sitä mieltä, että asia on tärkeä, joskin Maaskola muistutti, että suunta on nyt jo parempi, sillä viime vuonna asukaskehitys oli pari tuhatta henkeä plussalla.
Erityisesti keskustelua herätti kuntalisä. Miettinen kannattaa sitä, Wiren taas suhtautuu kriittisesti kaikkiin sellaisiin etuuksiin, jotka kannustavat jäämään kotiin pidemmäksi ajaksi. Hän haluaisi sellaisen perhevapaauudistuksen, jolla saadaan paremmin yhdistettyä perhe ja työelämä. Rantasuo pitää kuntalisää hyvänä ajatuksena, mutta haluaisi, että se kannustaisi myös isiä jäämään kotiin. Hän nostaa esiin Vihreiden 5+5+5 perhevapaamallin, jossa kolmannes vapaista olisi korvamerkitty isille. Maaskola muuttaisi varhaiskasvatuksen maksuttomaksi.
Sandelin lähtisi liikkeelle asumispolitiikasta, sillä hänen nähdäkseen ihmiset eivät hanki kovin herkästi lapsia, jos eivät ole varmoja, onko heillä varaa seuraavan kuun vuokraan. Hirvonen näkee kysymyksen maailmanpoliittisena.
– Halu hankkia lapsia riippuu siitä, onko meillä uskoa tulevaisuuteen. Tällä hetkellä ihmiset pelkäävät, millaiseen maailmaan heidän lapsensa syntyvät, hän sanoo.
Hesthammer lähestyy aihetta vitsin kautta
– Kaikki tietävät, miten tehdään lapsia. Oleellista on se, mitä tapahtuu sitä ennen. Lyhyt vastaus: Miehet, opetelkaa tanssimaan!
Itä-Turun vaalipaneeli järjestettiin osana Seutusanomien kuntavaalikiertuetta, jonka aikana järjestetään vaalipaneeli kymmenessä Turun seudun kunnassa. Tiistaina 21.3. järjestetään paneeli Sauvossa, torstaina 23.3. vuorossa on Paimio, 28.3. Lieto ja 30.3. Kaarina. Kaikki vaalipaneelit ovat katsottavissa suorina ja myös jälkikäteen Turun Seutusanomien Youtube-kanavalla.
Janica Vilen
