Passiivisesti aurinkoenergiaa voidaan hyödyntää valona ja lämpönä, kun taas aktiivinen aurinkoenergia voidaan jakaa aurinkolämpöön ja aurinkosähköön. Lämpöenergiaa tuottavien aurinkokeräimien hyötysuhde on maksimissaan 80 %. Vastaava hyötysuhde sähköenergiaa tuottavilla aurinkopaneeleilla on 20 %.
ENERGIA. Energiaomavaraisuuden kehittämismahdollisuuksia esitelleet aurinkoenergiaillat houkuttelivat asukkaita 16. maaliskuuta Naantalin kaupungintalolle ja 21. maaliskuuta Kaarinan Hovirinnan koululle. Osaa kiinnosti aurinkoenergian hyödyntäminen maatilan tuotantorakennuksissa, toiset taas kysyivät järjestelmän mitoittamisesta vapaa-ajan ja vakituisiin asuntoihin.
Aurinkolämmön ja aurinkosähkön eroavaisuuksista tilaisuudessa alustivat Länsi-Suomen Energiatoimisto/AF-Innovan Marjo Kekki ja Esa Merivalli.
– Auringon kokonaissäteily koostuu auringosta suoraan tulevasta säteilystä ja hajasäteilystä. Hajasäteily on ilmakehän, pilvien ja maanpinnan heijastamaa säteilyä, Merivalli toteaa.
– Vuotuisen kokonaissäteilyn määrä on koko eteläisen Suomen alueella Pohjois-Saksan luokkaa, jossa auringon säteilyä hyödynnetään paljon. Aurinkoenergia on oikein mitoitettuna ja fiksusti toteutettuna oiva, mutta vielä vähän hyödynnetty, uusiutuva energianlähde maassamme, lisää Merivalli.
Kekin mukaan Suomessa säteily keskittyy eteläisempää Eurooppaa vahvemmin kesäkuukausille.
– Parhaita kuukausia meillä ovat kesäkuukaudet toukokuusta elokuun loppuun. Aurinkolämpöä on mahdollista tuottaa yli kolminkertainen määrä aurinkosähköön verrattuna, Kekki kertoo.
Toimiva tukilämmitysjärjestelmä
Aurinkolämpöjärjestelmän asentaminen sopii mainiosti vaikka katto- tai pannuhuoneremontin yhteyteen. Marjo Kekki esittelee aurinkolämmön oivana tukilämmitysjärjestelmänä.
– Tärkeintä on mitoittaa järjestelmä oikein ja asentaa se mahdollisimman varjostamattomaan ilmansuuntaan sekä varata tilaa lämminvesivaraajalle. Puukattila ja aurinkolämpö ovat esimerkiksi toimiva pari kodin lämmittämiseen, Kekki jatkaa.
Kekki muistuttaa putkien asettelun ja eristämisen tärkeydestä.
– Kannattaa tehdä mahdollisimman lyhyet putkivedot varaajasta keräimeen ja eristää putket hyvin, ettei lämpö karkaa harakoille! huomauttaa Kekki.
Kallistuskulma ja ilmansuunta merkitsevät
Esa Merivalli sanoo, että järjestelmän mitoitus suunnitellaan räätälöidysti kohteen ja tarpeen mukaan. Aurinkovoimalan tuottoon vaikuttavat kuitenkin paitsi kohteen sijainti myös asennuskulma ja aurinkopaneeleiden suuntaus.
– Vaikka aurinkolämpö ja -sähkö otetaan talteen eri keinoin, järjestelmien asennuksessa pätevät pitkälti samat säännöt: Katolla 30°–45° kallistuskulma sekä eteläsuuntaisuus ovat säteilyn kannalta toimivinta aktiivisimpina kuukausina, Merivalli kertoo.
Tilaisuuden järjestivät ProAgria Länsi-Suomi, Valonia ja AF-Innova yhdessä yhteistyökaupunkiensa kanssa.
– Tavoitteenamme on lisätä tietoisuutta paitsi energiatuista ja -palveluista, myös järjestelmien tekniikasta ja mitoituksesta. Tilaisuudet saavat varmasti jatkoa maakunnassa, mikäli kiinnostusta löytyy, ProAgria Länsi-Suomen bioenergia-asiantuntija Manu Hollmén sanoo.
Katariina Mäkinen-Önsoy
