Rymättylän Aahollissa soivat suomalaiset runot ja laulut Kalevalan päivänä

Rymättylä-Seuran perinnetoimikunnan sihteeri Harri Räikkä uskoo, että stand up ilman naurattamisen pakkoa, rivouksia ja yleisön kosiskelua toimii, kun on fiksuja kuulijoita. Seutusanomien arkistokuva.

Stand Up ilman naurattamisen pakkoa, rivouksia ja yleisön kosiskelua. Mahdotontako? Ainakin kannattaa yrittää, kun on fiksuja kuulijoita.

RYMÄTTYLÄ. Rymättylä-Seuran ry:n Perinnetoimikunta järjestää pitäjätalo Aahollissa Kalevalanpäivänä 28. helmikuuta klo 19 Suomalaisia runoja ja lauluja -tilaisuuden. Tilaisuudessa ryhmä paikallisia harrastajia lukee valitsemiaan tekstejä ja välillä lauletaan yhteisesti.

Kyseessä ei ole matinea vaan kunnianosoitus suomalaiselle luovuudelle Kreeta Haapasalosta Heli Laaksoseen. Valittujen tekstien kirjo on yhtä kuin 12 lukijaakin ja niitä yhdistävät Reijo Pajamon kokoamasta laulukirjasta Lehti puusta variseepi poimitut tuttuakin tutummat laulut.

Esiintymisen muotoa kutsuttiin menneinä vuosikymmeninä lausunnaksi. Muistatko kouluja kiertäneen Jyrinkosken tai Sylvesterin yön Ture Juntun radiossa? Eikä juhlaa ilman juhlarunoa!

Lausuntaa harrastettiin laajassa mitassa vielä 1960-luvulla, jolloin järjestettiin henkisiä kilpailuja soiton ja laulun lisäksi myös puheilmaisussa. Tulkittiin tekstejä Juteinista Meriluotoon useimmin runomitassa, mutta myös proosana kuten murrejuttuina. Ilmassa oli paatosta ja vahvaa tulkintaa.

TSS