RAISIO. Loimun kiivas taistelu pudotuspelipaikasta sai uutta tuulta purjeisiinsa Kerttulan maanantai-illassa. Makea viisieräisen trillerin voitto kivikovasta Sammosta antoi oranssimustille lisähappea ultratiukassa väännössä runkosarjan sijoista 7-8. Isäntien liigakauden kahdeksas voitto kirjattiin lukemin 3-2 (21-25, 25-22, 25-21, 14-25, 17-15).
Aaltomaisesti edenneessä ottelussa molemmilla joukkueilla oli hetkensä. Loimu teki ison tasonnoston edelliseen kotimatsiinsa verrattuna. Tiikeri-ottelussa kadoksissa olleet johtajuus ja piinkova usko omaan tekemiseen tekivät tervetulleen paluun parketille. Sammon kaataminen ei olisi ollut mahdollista ilman kyseisten elintärkeiden elementtien läsnäoloa.
Elintärkeä lisämerkintä voittosarakkeen oli luonnollisesti illan matemaattisesti merkittävin testamentti. Sitä jopa tärkeämmäksi nousee kuitenkin oranssipaitojen riveistä kummunnut väkevyys, joka fysiikan lakeja kyseenalaistaen siirsi tylysti sivuun todennäköisyyden lainalaisuudet. Ottelun kalkkiviivoilla väkisin kammettu taisteluvoitto kasvatti varmasti jokaisen pelaajan itsetuntoa. Tämän kokemuksen jälkeen Loimu-paatti on aiempaa valmiimpi luovimaan läpi seuraavan myrskyn.
Kuten aina, joukkuepelin takaa löytyi yksilötason laatua, joka valeli bensaa liekkeihin. Kunkkuna hääri jenkkihakkuri Eric Mochalski (30/+17, 2 torjuntaa, hyökkäys 56%), joka otti joukkueensa reppuselkään. Maestro takoi 50 passista 28 suoraa pistettä. Se oli oranssimustan iltapuhteen kovin yksittäinen työnäyte.
Tasaista loppuun saakka
Tukevasti sarjakolmosena majaileva Sampo voi olla kirvelevästä tappiostaan huolimatta suhteellisen tyytyväinen iltapuhteeseensa. Edellisillan viisieräinen vääntö Pyynikillä painoi vielä varmasti sekä punteissa että pääkopassa. Mitä pidemmälle Kerttulan trilleri venyi, sen enemmän fysiikan realismi otti roolia.
Painolastista huolimatta erinomaisesti valmennetut ja saumatonta joukkuepeliä illasta toiseen vetävät valkopaidat olivat ottelun voitossa kiinni aivan maalinauhalle asti. Voiton hunajaisuus vaihtui tällä kertaa tappion karvaaseen kalkkiin, mutta kokonaiskuvassa puhutaan vain yksittäisestä pilvenhattarasta seesteisellä taivaalla. Näin kävi tänään, huomenna kaikki lienee jo toisin. Pudotuspelien alkaessa Jukka Tuovisen suojatit ovat varmasti kova luu.
Pirteästi avauserän aloittanut Loimu alkoi menettää otettaan teknisen aikalisän lähestyessä. Sammon virolaisässä Andrus Raadik (23/+19, 3 ässää, 1 torjunta, vastaanotto 61%, hyökkäys 66%) johdatti valkopaidat neljän pisteen karkumatkalle. Marginaali säilyi samana aina vieraiden erävoittoon saakka.
Kakkoserässä Loimun sentterit Taylor Gregory (11/+3, 3 torjuntaa, hyökkäys 89%) ja Michael Marshman (4/0, 1 torjunta, hyökkäys 43%) ottivat keskikaistan haltuunsa. Samalla läpi ottelun vahvasti hyökännyt Mochalski sai kaivattua tulitukea. Tilanteessa 16-15 Loimu nykäisi kolmen pisteen johtoaseman. Tasoittava erävoitto sinetöityi Mochalskin kädestä.
Kolmannen erän alussa vieraat olivat jo neljän pisteen johdossa, mutta isännät eivät antaneet periksi. Kova taistelumoraali nosti oranssimustat kuskin paikalle, ja piste kerrallaan tie aukeni kohti erävoittoa. Ratkaiseva piste tuli syöttövaihdolla sisään tulleen Tomi Saarisen (1/0, 1 ässä) ässällä.
Neljäs erä oli Sammon selkeää hallintaa. Edelliserässä Martti Keelin (3/+1, 1 ässä) passarina korvannut Petteri Penttinen (1/0, 1 ässä) toi uutta puhtia valkopaitojen puuroutuneeseen hyökkäyspeliin. Kahdella pitkällä syöttöputkella marinoitu taival palkittiin lopulta ansaitulla erävoitolla.
Huipennus viidennessä erässä
Jännittävä ottelu huipentui viidenteen erään, jonka ratkaisuhetket olivat kuin suora siteeraus Alfred Hitchcock’n ikivihreistä trillereistä. Sampo pääsi katkomaan ottelua 10-14-johtoasemassa. Tuossa vaiheessa vain aniharva Kerttulan lehtereitä miehittänyt katsoja olisi ollut valmis lyömään viimeisiä ropojaan likoon kotijoukkueen puolesta. Se olisi ollut jopa kylähulluuteen verrannollista optimismia.
Mutta, vastoin kaikkia rouva Fortunan asettamia todennäköisyysteorioita, Loimu onnistui nousemaan sillasta. Kuilun partaalla varpaankärjillään roikkuneet isännät kuroivat tavoittamattomalta vaikuttaneen karkumatkan kiinni kapteeni Ville Junturan (5/+1) maagisella syöttövuorolla. Kotiyleisön piinasta päästänyt ratkaisu syntyi Loimun toisella ottelupallolla Raadikin harmittavan hyökkäysvirheen seurauksena.
Mochalski oli Loimun laitaosaston ykkönen. Janne Marttila (14/+7, 2 ässää, vastaanotto 57%, hyökkäys 48%) pelasi kauden kokonaisvaltaisimman matsinsa. Kirill Borichev (8/+3, 1 torjunta, vastaanotto 33%, hyökkäys 44%) oli ajoittain mies paikallaan, mutta katosi pelin edetessä kuvasta. Keskellä Gregory ja Marshman onnistuivat kelvollisesti, vaikka molemmilla olikin omat kiirastulensa. Liberot saavat esityksistään puhtaat paperit. Ville Sihvonen nosti 29 syöttöä 45% tehoin, ja Eetu Rantanen taisteli rautaristin arvoisesti puolustuspallojen saralla.
Sammon paras oli odotetusti liigakauden komeetta Raadik. Ville Heiskanen (14/+8, 1 ässä, 3 torjunta, vastaanotto 60%, hyökkäys 53%) pelasi väkevästi. Hakkuri Eetu Häyrinen (13/+4, hyökkäys 35%) oli odotusarvoonsa nähden pienoinen pettymys. Keskellä Aleksi Kaatrasalo (11/+6, 1 ässä, hyökkäys 71%) ja Panu Pitkänen (5/+4, 1 torjunta, hyökkäys 50%) onnistuivat hyvin. Libero Aleksi Mutka sai nostettavakseen vain 17 syöttöä, jotka hän selvitti 71% tehoin.
Mestaruusliigan liberokaartin ehdottomaan A-ryhmään kuuluva Mutka ei hakenut tappioon tekosyitä. Kaikki oli jälleen pienestä kiinni.
– Tiukkaa vääntöä. Pienet asiat ratkaisivat, kuten aina. Eilisestä viisieräisestä Isku-matsista huolimatta jaksettiin pelata tänään. Siitä on turha etsiä tekosyitä tappioon. Pelattiin voitosta, mutta tällä kertaa kävi näin. Marginaali voittoon jäi tietysti hyvin pieneksi. Pallo kerrallaan jatketaan matkaa kohti pudotuspelejä. Niistä ei ole vielä pahemmin puhuttu. Oma peli oli ihan ok. Sekä vastaanoton että puolustuksen saralla jäi parannettavaakin. Kokonaisuus jäi kuitenkin selvästi plussan puolelle.
Tasapainoisen ottelun pelannut Marttila kehui isäntien asennetta, joka antoi eväät sarjakolmosen kaatoon.
– Tiukka peli. Oli hieno pelata. Joukkueessa oli hyvä taisteluhenki. Ei luovutettu, vaikka peli aaltoili ja oltiin lopussa jo syvissä vesissä. Tilanne päätöserässä oli kieltämättä tukala, mutta jaksettiin uskoa, ja niin vaan erä kääntyi meille. Oma panos tyydyttää. Vastaanotto sujui hyvin, ja hyökkäyksessä selvisin vähillä virheillä. Valmennus antoi ohjeen syöttää rohkeasti ja vapaasti. Mielestäni sen saralla kokonaisuus jäi plussan puolelle, vaikka virheitä tulikin liikaa. Taistelu pudotuspelipaikasta jatkuu.
Sammon kokenut päävalmentaja Jukka Tuovinen harmitteli joukkueensa torjuntapelaamista, jonka ruosteisuus löi armottoman leimansa kokonaispakettiin.
– Ottelu oli hyökkäyspainotteista pelaamista. Vastaanotto oli mielestäni meillä parempaa. Torjuntapelaamisessa ei valitettavasti päästy omalle tasollemme, ja sen vaillinaisuus heijastui puolustuspelaamiseemme. Peliin tuli epätasapainoa, joka ei ole meille tyypillistä. Syöttömme aaltoili pelin aikana. Viidettä erää ei olisi saanut menettää. Siitä jää pitkä miinus. Koko eturivi pääsi yrittämään ratkaisua, mutta ei saatu hommaa ratkottua. Otin Martin vaihtoon, kun hyökkäyspeli alkoi puuroutua kolmannessa erässä. Petteri toikin heti kentällä uutta ryhtiä.
Loimu-luotsi Daniele Capriotti piti makeasta voitosta huolimatta mielensä tyynenä. Matka kohti kauden positiivista päätöstä on yhä vaiheessa.
– Olen tyytyväinen otteluun. Jännittävä taistelu ja makea voitto hienoon saumaan. Sampo on sarjan parhaita joukkueita. Se pelaa modernia lentistä, ja erityisesti torjuntapuolustus on huippuluokkaa. Ihailen heidän tasapainoaan. Peli aaltoili tänään voimakkaasti. Välillä oltiin huipulla, välillä tultiin ryminällä alas. Panokset olivat meille kovat, ja se heijastui varmasti poikien otteisiin. Taistelussa pudotuspelipaikasta tämä oli iso voitto, mutta pallo ja ottelu kerrallaan on jatkettava. On yhä uskottava omaan tekemiseen. Syöttöpeliin annoin joukkueelle valtuuksia toimia vapaasti. Tämä on miesten peliä, ja on pelattava fyysisesti.
Jani Nieminen
