NOUSIAINEN. Tuomiokirkon edustalla kohoava jylhän kaunis kuusi puettiin juhlavalaistukseensa Turun kaupungin joulukauden avajaisviikonloppuna 26.–27. marraskuuta.
Tuomiokirkon joulukuusen lahjoittivat tänä vuonna Jyrki ja Terhi Ristimäki Tryykin tilalta Nousiaisista. Kuusella on ikää 65 vuotta, painoa 4 tonnia ja pituutta 22 metriä. Kuusen rungon läpimitta on noin puoli metriä.
– Pihallamme kuusi sijaitsi aivan naapuritontin rajalla niin, että sen oksat peittivät kompostin. Meille on kunnia-asia, että se kelpasi virallisen joulukaupungin ykköskuuseksi, Jyrki Ristimäki kommentoi.
– Nyt kun se on kaadettu, näkee jutella naapurinkin kanssa paremmin, vitsailee Ristimäki.
Myrskytuulet ovat päässeet riepottamaan kuusta siinä määrin, että Ristimäet joutuivat harkitsemaan useaan otteeseen sen kaatamista.
– Nyt se on ainakin arvoisessaan paikassa, eikä meidän tarvitse pelätä läheisten rakennusten puolesta myrskysäällä, sanoo Ristimäki.
Ristimäki yllättyi kuusen valintaan liittynyttä mediamylläkkää.
– Emme osanneet etukäteen kuvitellakaan, että kuusenhakuaamuna 23.11. pihamme olisi niin täynnä ihmisiä, Ristimäki hymyilee.
Ristimäet kävivät katsomassa kuusta heti samana päivänä, kun se oli kuljetettu tuomiokirkon eteen.
– Tietysti kävimme myös lauantaina 26.11. Turun joulukauden avauksen aikaan järjestetyssä tilaisuudessa, jossa kuuseen asennetut valot kytkettiin päälle, Ristimäki toteaa.
Joulukuusen valaisusta vastaa edellisvuosien tapaan Turku Energia, joka asensi kuusen oksille yhteensä 716 led-lamppua. Valot palavat yhteensä 43 päivää eli noin 1032 tuntia aina Nuutinpäivään asti. Yhden lampun teho on 2 wattia ja käyttöikä olosuhteista riippuen 15 000 – 20 000 tuntia.
Turun kaupunki järjestää Tuomiokirkkotorille kuusen joka vuosi. Joulukuusen noudon ja pystytyksen hoitaa Kuntec Infra. Tuomiokirkon kuusella on pitkät perinteet, sillä ensimmäinen valaistu kuusi tuotiin paikalle jo vuonna 1900. Säännöllinen perinne Tuomiokirkontorin joulukuusesta alkoi 1930-luvulla, mutta perimätiedon mukaan sotavuosina kuusiperinteessä olisi ollut pieniä katkoksia. Vuodesta 1955 lähtien kuusista on pidetty tarkkaa kirjanpitoa, josta käyvät ilmi mm. kuusen lahjoittajat ja kasvupaikat.
Kuusi on perinteisesti palautettu paloiteltuna lahjoittajilleen sen palveltua Suomen tunnetuimpana joulukuusena. Joskus siitä on myös tehty puutarhakalusteita ja kerran kuusi on jatkanut elämäänsä museolaiva Sigynin raakapuuna.
Katariina Mäkinen-Önsoy
