Turun yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtaja Riina Lumme on valittu Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtajaksi vuodelle 2017. Edellisen kerran SYL:llä on ollut Turusta ponnistanut puheenjohtaja vuonna 1998.

YLIOPISTO. Lietolainen Riina Lumme valittiin 19. marraskuuta Suomen ylioppilaskuntien liiton SYL:n puheenjohtajaksi. 24-vuotiaalla Lumpeella on takanaan pitkä järjestö- ja vaikuttamisura. Lumme on toiminut yliopistolla niin aine- kuin harrastejärjestöissäkin sekä ammattiliitossa. Viimeiset vuodet Lumme on toiminut Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksessa, kuluvana vuonna sen puheenjohtajana.

Suomen ylioppilaskuntien liittoon Lumme lähtee tavoittelemaan kahta asiaa: lisäämään yhteistyötä SYL:n ja ylioppilaskuntien välillä sekä vahvistamaan SYL:n asemaa julkisen keskustelun avaajana.

– SYL tekee nytkin tehokasta taustavaikuttamista ja on mukana valmisteluissa, mutta haluaisin SYL:n profiloituvan myös julkisen keskustelun puolella kovaäänisenä asiantuntija, Lumme kertoo.

Kokonaisvaltainen ote koulutukseen puuttuu

Lumpeen mielestä tällä hetkellä koulutuspoliittisissa päätöksissä on yksi iso ongelma: Kukaan ei näe kokonaisuutta, kun opetuspolkua muutetaan yksi palikka kerrallaan, eivätkä eri kehittämishankkeet keskustele keskenään.

– Varsinkin viime aikoina on kehittäminen tehty kärkihankkeina eli tartutaan yhteen ongelmaan kerrallaan. Silloin helposti tehdään yksittäisiä päätöksiä, jotka kuitenkin vaikuttavat koulutuksen muihinkin osa-alueisiin. Suomalaista koulutusta voisi kehittää vähän kokonaisvaltaisemmin, hän sanoo.

Lumpeen mielestä entistä enemmän tulisi ottaa huomioon yhteiskunnan kokonaisetu eikä pelkästään taloudellinen hyöty, kun koulutuksen kehittämistä pohditaan.

– Koulutus ei ole pelkästään opiskelijan investointi itseensä, vaan myös yhteiskunnan kehittämistä. Osaamisen kartuttaminen nostaa meidän osaamistasoa yhteiskuntana. Olisi tärkeää keskittyä siihen, että parhaat osaajat pääsevät parhaille paikoille, eikä vain siihen, että saadaan massa mahdollisimman nopeasti putkesta läpi, Lumme kuvaa.

Lumme näkee myös positiivisia kehityssuuntia koulutusmuutoksissa. Esimerkiksi hän nostaa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tiiviimmän yhteistyön, jota ollaan kehittelemässä. Se mahdollistaisi sen, että yliopisto-opiskelija voisi jatkossa lisätä tutkintoonsa opintokokonaisuuksia myös ammattikorkeakoulun puolelta. Näin opiskelija voisi itse valita entistä joustavammin, minkä tyyppistä osaamista hän haluaa tutkintopakettiinsa sisällyttää ja mitä hän kokee tarvitsevansa sillä alalla, jonne haluaa tähdätä.

Tulevaisuus koulutusvaikuttajana

Omalla urallaan Lumme haluaa jatkaa suomalaisen koulutuksen kehittämistä. Hän haluaisi suuntautua opetus- ja kulttuuriministeriöön, järjestöpuolelle tai ehkä jopa eduskuntaan.

– Haluan ottaa selvää asioista ja valmistella esityksiä sekä miettiä rakenteita, joten sitä kautta sopisin ehkä paremmin valmistelevalle tai alustavalla puolelle, Lumme miettii.

Vaikuttaminen on kuitenkin nuorella puheenjohtajalla lähellä sydäntä.

– Haluaisin olla jossain asemassa kehittämässä suomalaista koulutusta. En ole sulkenut pois sitä, että hakisin joskus itse eduskuntaan. Se on sellainen pidemmän ajan tavoite, Lumme visioi.

Roosa Vastamäki