Sunnuntaina 30. lokakuuta vietettiin reformaation merkkivuoden valtakunnallisia avajaisia Suomen kirkollisessa pääkaupungissa Turussa. Myös Kaarinan, Piikkiön, Liedon, Paimion ja Sauvon seurakunnat juhlistavat merkkivuotta tahoillaan.
Kaarinassa käynnistettiin merkkivuosi laulamalla virsiä
Kaarinassa aloitettiin reformaation merkkivuosi virsimessulla 30. lokakuuta. Silloin otettiin käyttöön uudet virsikirjat lisävihkoineen Kaarinan kirkkoon ja Kuusiston kirkkoon. Uusi virsiä harjoiteltiin seurakuntalaisten kanssa erikseen vielä 10. marraskuuta.
Reformaation merkkivuoden tapahtumista seuraava järjestetään 30. marraskuuta. Silloin on luvassa opintopiiri, jonka aiheena on reformaatio. Tammikuussa järjestetään taas kaksi virsitilaisuutta, joissa käydään läpi myös virsien historiaa ja reformaatiota.
Kirkkoherra Ville Niittyselle reformaatio merkitsee tämän päivän ja huomisen toiminnan pohtimista historian pohjalta.
– Haemme nykypäivään ja tulevaisuuteen perspektiiviä siten, että katsomme Suomen kirkon monipuolista ja rikasta historiaa. Sitä kautta nähdään reformaation jatkumo ja kirkon linja, hän pohtii.
Piikkiössä reformaatio nostetaan esiin diakonian kautta
Piikkiön seurakuntatalolla järjestetään uskonpuhdistusseurat torstaina 24. marraskuuta klo 18. Luvassa on puheita, virsiä ja kahvitusta. Lisäksi Piikkiössä lähdetään käsittelemään reformaatiota diakonian kautta. Itsenäisyyspäivänä järjestetään tapahtuma Piikkiön adventtikirkolla yhdessä muiden paikallisten seurakuntien kanssa. Juhlallisuuksissa tuodaan esille reformaatio ja armo. Lisäksi tapahtumassa on soppatykki sekä ruoka- ja vaatejakoa.
Tammikuussa Piikkiön seurakuntakeskuksessa on nähtävillä uskonpuhdistusnäyttely, ja kevätkaudella Piikkiöön tulee luentosarja reformaatiosta. 9. ja 23. maaliskuuta tutustutaan Suomessa vähemmän tunnettuihin reformaation piirteisiin.
Piikkiön kirkkoherra Merja Hermonen pitää reformaation merkkivuotta uskonpuhdistuksen juhlana.
– Reformaatio tarkoittaa paluuta olennaiseen. Lutherin kritiikki lähti silloisen kirkon käytännöistä, jotka olivat kohtuuttomia, vaikka tarkoitus oli hyvä. Reformaation teologinen pointti on kuitenkin kaikkein tärkein: Lutherin ajatus oli se, että mennään kohti olennaista. Hän etsi Jeesuksen puheista aina olennaisen, eikä tarttunut epäoleellisiin seikkoihin. Välillä tuntuu, että tämän asian kanssa töitä riittää, mutta niinhän sen pitää ollakin. Kirkollinen elämä on jatkuvaa uskonpuhdistusta, hän tuumaa.
Liedon kirkkoherra muistuttaa luomakunnan merkityksestä
Liedon seurakunta aloitti merkkivuoden tekemällä seurakuntamatkan Wittenbergiin Lutherin synnyinseuduille. Mukana oli yli 30 seurakuntalaista. Ensi vuonna Liedossa järjestetään merkkivuoden kunniaksi kymmenen konsertin sarja Tarvasjoen, Liedon ja Littoisten kirkoissa.
Helatorstaina vietetään Pappilan pihalla pihajuhlat, jossa nostetaan esiin pappilakulttuuria ja reformaatiota. Pappilan pihalle on tulossa myös kesäteatteria, jonka teema kiinnittyy Suomi 100 -juhlavuoteen. Lisäksi reformaatio tulee näkymään ensi vuoden kirkkoareenoissa Liedon kaikissa kolmessa kirkossa.
Liedon kirkkoherra Risto Leppänen tulkitsee reformaation ilosanoman uudelleen löytämiseksi.
– Reformaatio on minulle uudelleen muotoilua. Kirkon sanoma ja sen sisältö on sama eilen, tänään ja huomenna. Sanoma Kristuksesta on muuttumaton ja reformaatio on sanoman uudelleen löytämistä niin, että se koskettaa kaikkina aikoina tässä ja nyt, hän toteaa.
Hänen mielestään kirkon pitää kyetä uudistumaan, esimerkiksi edistämällä tasavertaisuutta.
– Reformaatio on myös rohkeutta ajatella radikaalisti. Uudistuminen voi koskea esimerkiksi sitä, että meidän täytyy kirkkona rohkeasti edistää tasavertaisuutta ja puolustaa ihmistä riippumatta kulttuurista, sukupuolesta tai muusta taustasta. Tätä työtä täytyy tehdä kyselemättä, mitä se kirkon imagolle maksaa. Kirkon ei pidä laskelmoida omaa etuaan, vaan olla eettisesti avarakatseinen ja rohkeasti Jumalasta puhuva kirkko. Silloin kirkko on oikealla paikalla, hän uskoo.
Lisäksi hän nostaa esille ensimmäisen uskon kappaleen matkalla kohti vihreämpää kirkkoa.
– Tulevaisuudessa reformaatio voisi olla sitä, että kirkko ottaa vakavasti sen, että Jumala on läsnä luomakunnassaan, eli alkaa ajatella entistä enemmän ympäristöä. Ihminen ei voi asettua luomakunnan yläpuolelle. Jo kirkon ytimestä nousee ajatus luomakunnan suojelemisesta, hän muistuttaa.
Paimion seurakunta lähtee Lutherin jalan jäljille Saksaan
Paimion seurakunta järjestää ensi keväänä 25.3.–1.4. matkan Lutherin jalan jäljille. Matkan aikana tutustutaan moniin reformaatioon liittyviin kaupunkeihin kuten Wittenbergiin, Berliiniin, Potsdamiin, Kemberiin, Eislebeniin ja Hampuriin. Matkanjohtajan toimii Paimion kirkkoherra Vesa Tuominen.
– Tilaa on vielä, joten tervetuloa mukaan. Sitä ennenkin reformaatio on esillä, esimerkiksi kynttilän päivän viikonloppuna helmikuussa. Silloin järjestämme perhetapahtuman, jossa kerrotaan luterilaisen kasteen merkityksestä, kasteessa käytettävistä vaatteista ja esineistöstä, kertoo Tuominen.
Palmusunnuntaina Paimiossa järjestetään matalan kynnyksen kirkkoilta, jolloin teologian tohtori Juhani Forsberg puhuu uskonnon suorittamisen ja armoon luottamisen ristiriidasta ja välisyydestä.
– Armo on reformaatiossa erittäin keskeinen asia. Käsitykseni reformaatiosta on syventynyt vuosien saatossa. Yksi osa siitä on se, että Jumalan armo pitää uskaltaa ottaa vastaan ja yrittää saada kerrottua sanomaa myös muille ihmisille, Tuominen sanoo.
Kun reformaation merkkivuonna korostetaan kaikkea hyvää luterilaisuudessa, haluaa Tuominen samalla katsoa myös kohti katolista kirkkoa.
– Minunkin juureni ovat protestanttisessa kulttuurissa. Siinä on paljon hyvää, kuten työmoraali ja toisten auttaminen. Merkkivuotta pitää kuitenkin osata juhlia väheksymättä roomalais-katolista kirkkoa. Katolisella kirkolla voisi olla meille paljonkin opetettavaa, hän toteaa.
Sauvossa on luennoitu jo koko vuosi
Sauvo–Karunan seurakunnassa on reformaation merkkivuotta vietetty jo tammikuusta lähtien reformaatioteemaisten luentojen kautta. Joulukuussa luentosarja on tauolla, mutta seuraavan kerran luennoidaan 8.1. Silloin aiheena on Wittenberg ja Pohjola.
Lisäksi Sauvossa valmistellaan pääsiäiseksi Ristin tie -tapahtumaa, jossa käydään näytelmällisesti läpi Jeesuksen viimeiset hetket Johanneksen evankeliumia mukaillen.
Sauvon kirkkoherra Kalle Elonheimo on reformatorisen teologian tutkija, joka on perehtynyt tutkimuksissaan muun muassa Calvinin ajatteluun. Oman taustansa pohjalta hän toivoisi, ettei reformaation merkkivuonna katsottaisi vain siihen kirkkoon, josta reformaation myötä erottiin, vaan myös niihin muihin kirkkoihin jotka silloin syntyivät.
– Toivoisin, että luterilainen kirkko voisi luoda siltoja kohti muita kirkkoja, hän pohtii.
Reformaation merkityksen hän yksinkertaistaa helposti:
– Me kelpaamme Jumalalle, kun häneen uskomme Kristuksen kautta. Sitä yritän julistaa ja siitä ammentaa voimaa itselleni ja muille tähän elämään, hän toteaa.
Janica Vilen
