Sunnuntaina 30. lokakuuta vietetään reformaation merkkivuoden valtakunnallisia avajaisia Suomen kirkollisessa pääkaupungissa Turussa. Päivä alkaa televisioitavalla juhlajumalanpalveluksella Turun tuomiokirkossa. Myös Maskun, Naantalin ja Raision seurakunnat juhlistavat merkkivuotta tahoillaan.
SEURAKUNTA. Arkkipiispa Kari Mäkinen vieraili Turussa kertomassa reformaation merkkivuodesta sekä reformaation eli uskonpuhdistuksen merkityksestä nykyisin ja 500 vuotta sitten.
Uskonpuhdistus tapahtui 1500-luvulla Euroopassa. Sen aloitti Martti Luther, jonka mukaan on nimetty uskonpuhdistuksen seurauksena syntynyt luterilainen seurakunta. Osana reformaatiota Luther kirjoitti 95 teesiä, jotka hän naulasi Wittenbergin linnankirkon oveen. Teesit kyseenalaistivat muun muassa anekaupan ja paavin vallan, ja niiden vaikutuksesta uskon asioista alettiin puhua myös kansan kielellä.
– 500 vuotta sitten, kun uudenlainen katsantokanta rantautui näille maille, ei ollut vielä Suomea. Kuuluimme Ruotsin kirkon itäiseen hiippakuntaan. Täällä reformaatio ei sisältänyt teologista opillista debattia kuten Keski-Euroopassa, eikä reformaatio ollut erityisen jyrkkä. Se oli hidas prosessi, jossa kirkko muuttui vähitellen luterilaiseksi, kertoo arkkipiispa historiasta.
– Vähitellen uusien ajatusten ja uudenlaisen valtiollisen valta-ajattelun myötä syntyi moderni keskusjohtoinen valtio, joka alkoi toimia 1600-luvulla. Luterilaisuus liitettiin siihen. Näin kirkosta tuli osa auktoriteettirakennetta. Ihmiset olivat selkeästi valtion ja kirkon alamaisia. Viimeisen 150 vuoden aikana kirkon ja valtion välit ovat höltyneet, vaikka yhteistyötä toki on paljon edelleen. Kirkko esimerkiksi ylläpitää kaikkien ihmisten osalta hautausmaata, Mäkinen kertoo.
Kirjakieli ja hyvinvointiyhteiskunta seurausta reformaatiosta
Reformaatio toi mahdollisuuden kommunikoida omalla kielellä myös uskonasioista. Uskonpuhdistuksen myötä äidinkielen merkitys kasvoi muutenkin. Pian Agricola toi oman osuutensa asiaan ja lopulta rakentui suomen kirjakieli.
– Äidinkielen kehitys on yksi niistä pitkistä juonteista, jotka tulevat reformaatiosta. Se, että koulussa opetetaan oman äidinkielen lukemista ja kirjoittamista on johdettavissa reformaatioon, arkkipiispa havainnollistaa.
Uskonpuhdistus ja sen myötä syntynyt luterilaisuus näkyy arkkipiispan mukaan myös pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan pohjalla.
– Reformaatioon liittyi ajatus, että kaikkein heikoimmista huolehditaan yhteisesti, eikä enää almujen kautta, hän kertoo.
Kirkosta on helppo erota, luterilaisuudesta ei
Uskonpuhdistuksen juhlavuosi on samalla luterilaisuuden juhlavuosi.
– Luterilaisuudessa ollaan tekemisissä sellaisen asian kanssa, joka on syvällä meidän suomalaisessa elämäntavassamme. Se on meissä kuin ihonväri. Kirkosta voi erota helposti, mutta luterilaisuudesta ei voi niin vain irtautua, sillä se on täällä kaikkialla, pohtii arkkipiispa.
Hänen mielestään luterilainen maailmanliitto tiivistää luterilaisuuden hienosti:
– Pelastus EI kauppatavaraa, ihminen EI kauppatavaraa, luomakunta EI kauppatavaraa. Tämä oli se Lutherin ajatus, jonka hän toi kirkkoon mukanaan, sanoo Mäkinen.
Turku on Suomen kirkollinen pääkaupunki
Suomen reformaatiokaupunkina ja kirkollisena pääkaupunkina Turulla on erityinen rooli merkkivuoden vietossa. Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell näkee Turun kirkollisen historian yhtenä kaupungin vetovoimatekijänä.
– Merkkivuosi tuo esiin niitä sisältöjä ja tarinoita, joita Suomen henkinen ja hengellinen keskus Turku voi jatkossakin hyödyntää vetovoimatekijöinään, hän kommentoi.
Vuoden varrelle on suunnitteilla monenlaisia tapahtumia: muun muassa musiikkia, taidetta, teatteria, luentotilaisuuksia, hiljentymistä, opastuksia ja kansainvälisiä tapahtumia.
– Reformaation merkkivuoden pääjuhlaan yhdistetään myös mm. arkkipiispainstituution 200-vuotisjuhla sekä Turun akatemiatalon 200-vuotisjuhla, kaupunginjohtaja lisää.
Lisäksi hän kertoo merkkivuoden avaavan Turulle ovia kansainväliseen yhteistyöhön.
– Turku on mukana esimerkiksi reformaation maailmannäyttelyssä 1.–3.7.2017 Wittenbergissä.
Monipuolista ohjelmaa
Marraskuussa merkkivuoden sisällöt näkyvät 18.–20.11.16 Maata näkyvissä -festareilla, jossa teemana on Lutherin ajatuksiin zoomaava ”Armo”. Yksi Euroopan suurimmista kristillisistä nuorisotapahtumista tuo Turkuun tuhansia nuoria.
Maaliskuussa Turku on osa kansainvälistä tapahtumasarjaa, kun Euroopan halki matkannut reformaatiorekka parkkeeraa Tuomiokirkkotorille. Yhteensä 19 maassa ja 68 kaupungissa vierailevan rekkakiertueen teemana on ”Tarinat matkalla”.
Huhtikuussa Turun seudulla vietetään Agricola-viikkoa, jonka teemoina ovat äidinkieli ja viestintä. Teemaviikon ohjelmaan kuuluu muun muassa musiikkia, nukketeatteria, runonlausuntaa, luentoja ja Agricola-messu Turun tuomiokirkossa.
Toukokuiset ekumeeniset Kirkkopäivät kokoavat yhteen eri tavoin ajattelevia ja uskovia. Valtakunnallisen kaiken kansan kaupunkifestivaalin ohjelma on syntynyt yhteistyössä ekumeenisten toimijoiden kanssa.
Kesällä reformaation teemat näkyvät myös Keskiaikaisilla markkinoilla sekä Naantalin ja Turun musiikkijuhlilla.
Reformaation merkkivuosi huipentuu valtakunnalliseen pääjuhlaan 5.11.2017 Turussa.
Nyt tarvitaan uudet 95 teesiä
Maailmanparantajille merkkivuosi tarjoaa tilaisuuden keskustella ja väitellä, kyseenalaistaa, oppia, visioida ja muuttaa maailmaa.
Turkulaiset koulut aloittavat merkkivuoden luomalla uusia teesejä, jotka julkistetaan 31.10.2016.
Agricola-viikkoa taas vietetään 3.–9.4.2017 teemalla äidinkieli ja viestintä. Viikon aikana järjestetään erilaisia tapahtumia ja oppiaineet ylittävää ohjelmaa kouluissa.
Kirkon rotta muistelee
Turun tuomiokirkon Agricolan kappelissa on avattu Kirkonrotta muistelee -näyttely, jossa kerrotaan viidensadan vuoden takaisista tapahtumista lapsia kiinnostavalla tavalla. Arkkipiispa Kari Mäkinen kävi tutustumassa näyttelyyn sen avajaispäivänä 19.10. yhdessä turkulaisten esikoululaisten kanssa.
Näyttelyssä voi eläytyä menneisyyteen kaikkien aistien avulla. Mikael Agricolan asuun pukeutuneena voi vaikkapa haistella kirkkoyrttejä, käännellä Tuomiokirkon tornikelloa uuteen aikaan tai järjestellä kirkkokansaa säätyjen mukaisiin penkkeihin Kirkonrottien opastuksella.
Naantalissa tutustutaan urakalla uusiin virsikirjoihin
Monet Naantalin seurakunnan perustapahtumista linkitetään tulevan vuoden aikana reformaation merkkivuoteen ja Suomi 100 -juhlavuoteen.
– Ensi vuonna loka–marraskuussa pidetään messu viikon jokaisena päivänä, kertoo Naantalin kirkkoherra Jani Kairavuo.
Merkkivuoden aikana Naantalissa tehostetaan myös uusien virsien käyttöä.
– Se, että reformaatio jatkuu ja menee eteenpäin, näkyy muun muassa virsikirjauudistuksessa. Naantalissa onkin tarkoitus ottaa uudistetun virsikirjan lisävihko ahkeraan käyttöön, kertoo kirkkoherra.
Puhuakseen samaa kieltä seurakuntalaisten kanssa Naantalin seurakunta on aktivoitunut myös sosiaalisessa mediassa.
– Ensi vuoden alussa aloitetaan uudelleen myös seurakunnan blogi, Kairavuo sanoo.
Maskussa tutustutaan keskiajan keittiöön
Maskun seurakunnassa tehdään itse paljon merkkivuoden tapahtumia ja lisäksi osallistutaan toisten tapahtumiin. Tällä hetkellä suunnitelmissa on muun muassa Agricolan teemaviikko koulujen kanssa keväällä, kirkkovaellus kesällä, reformaation ajan kirkkomusiikkia, lasten retki Tuomiokirkon näyttelyyn, nukketeatteria ja keskiajan keittiö -tapahtuma.
– Lisäksi rovastikunnan kirkkoherrat suunnittelevat yhteistä ja kiertävää reformaation luentosarjaa seurakunnissa, kertoo Maskun kirkkoherra Jouko Henttinen.
Raisiossa järjestetään ekumeeninen ulkoilmajumalanpalvelus
Vuosina 2011 ja 2015 järjestetyt ekumeeniset ulkoilmajumalanpalvelukset saavat ensi vuoden kesäkuussa jatkoa Raisiossa, mutta isommassa mittakaavassa merkkivuoden kunniaksi.
– Yritämme saada katolisen kirkon, ortodoksisen kirkon ja vapaaseurakunnan mukaan. Tilaisuus järjestetää Wanhan Pappilan pihamaalla ja sen jälkeen on keittoruokailu. Piispa Kaarlo Kalliala on alustavasti lupautunut mukaan, kertoo Raision kirkkoherra Pertti Ruotsalo.
Myös perinteinen kansanlaulukirkko helatorstaina järjestetään ensi vuonna isommilla puitteilla. Ja reformaatioviikolla ensi vuoden lopulla on joka päivä tapahtumia.
– Lisäksi osallistumme Turun ekumeenisiin kirkkopäiviin ja lähetysjuhliin toukokuussa, lisää Ruotsalo.
Arkkipiispa Mäkinen vieraili viime viikolla Raision seurakunnassa tekemässä piispantarkastusta.
– Raision seurakunta ei saanut mitään huomautettavaa. Seurakunnalla on hyvät puitteet, vakaa talous, kunnossa olevat kiinteistöt, sopiva määrä työntekijöitä ja sitä kautta sopivasti toimintaa, kertoo Ruotsalo arkkipiispan antamasta palautteesta.
Viikon kysymys:
Mitä reformaatio sinulle merkitsee?
Naantalin kirkkoherra Jani Kairavuo
Jatkuvaa haastetta keskittyä uskon perusasioihin, ettei sorruttaisi epäoleellisin juttuihin. Se haastaa pohtimaan, mitkä ovat tämän ajan ihmisille oikeita tapoja ja hyvää kieltä viedä ilosanomaa eteenpäin. Mitkä ovat ne tavat ja muodot, jotka toimivat tällä hetkellä, kun ihmiset ovat erilaisia ja yhteiskunta monimuotoinen?
Maskun kirkkoherra Jouko Henttinen
Jatkuvaa pohdintaa siitä, mikä meidän uskon ydin on. Ja miten uskon ytimen saa esitettyä sellaisessa muodossa, että ihmiset haluaisivat siitä kuulla. Rakkauden pitää olla kekseliäs. Emme voi puhua latinaa heille, joille se ei ole äidinkieli. Saarnat tulee pitää kansankielellä ja kaikkien pitää tulla ymmärretyiksi.
Raision kirkkoherra Pertti Ruotsalo
Ennen muuta sitä, että me olemme luterilaisia. Ja reformaation keskeiset sisällöt ovat oleellisia meille edelleenkin. Etenkin se Lutherin keskeinen löytö eli armo, josta on tehty reformaation merkkivuoden slogan: Armoa 2017.
Janica Vilen
