MASKU. Masku on aloittanut uuden EU-hankkeen nuorten työllisyys- ja uraohjauspalvelujen parantamiseksi. Parivuotinen ohjelma toteutetaan yhteistyössä neljän muun eurooppalaisen kunnan kanssa. Mukana ovat Maskun lisäksi Linköping Ruotsista, Zagreb Kroatiasta, Forli Italiasta ja Ciudad Real Espanjasta.
Kaikki viisi hankkeessa mukana olevaa kuntaa kokoontuivat lokakuun puolivälissä yhteiseen aloitusseminaariin Maskuun neljän päivän ajaksi. Luvassa on vielä seitsemän yhteistä seminaaria, joihin tulee osallistumaan ainakin 400 ihmistä, joista 60 on Maskun kunnan asiantuntijoita, kunnan työntekijöitä ja nuoria.
Hanke rahoitetaan Kansalaisten Eurooppa -ohjelman toimenpideohjelmasta Kuntien verkostot (Network of Towns). Tarkoitus on luoda aktiivinen verkostoyhteistyö ja tukea kuntien omien hankkeiden onnistumista. Samalla kunnat saavat vinkkejä toisiltaan nuorisotyöttömyyden hoitamiseen.
Maskun malli vakuutti
Maskun kunnan työllistämismallissa järjestetään työharjoitteluja, työkokeiluja ja kesätöitä sekä opinto- ja uraohjausta. Lisäksi kansainvälisille vieraille kerrottiin suomalaisesta nuorisotakuusta, joka olikin käytössä jo Espanjassa, Italiassa ja Ruotsissa.
Ruotsin Linköpingissä on Maskun tavoin etsivän nuorisotyön ja nuorten työpajatoiminnan tyyppistä toimintaa. Maskun työpajatoiminnassa työskentelee nuoria lähinnä kuntouttavassa työtoiminnassa. Se toimii yhteisenä Maskun, Mynämäen ja Nousiaisten kuntien tarjoamana palveluna nuorille.
– Maskussa jokainen työtön nuori saa kunnalta halutessaan työkokeilupaikan. Ainakin se vakuutti muut kunnat. Masku on hankkeen kunnista pienin ja siksi meillä on paremmat mahdollisuudet tehdä joustavia ratkaisuja nuorisotyöttömyyden ehkäisemiseksi, kertoo etsivä nuorisotyöntekijä Jennika Salonen.
Maskun työttömyysaste on vain puolet Varsinais-Suomen ja koko maan keskiarvosta. Maskun kunta maksaa myös työmarkkinatukisakkoja puolet vähemmän kuin naapurikunnat.
Maskun kunnanvaltuuston puheenjohtajan Maija Salon mukaan Maskulla täytyy olla tavoitteita työllisyyden parantamiseksi, vaikka tilanne onkin monia naapurikuntia parempi.
– Tavoitteemme on tiputtaa työttömyysaste alle viiteen prosenttiin. Tällä hetkellä se on yli seitsemän. Hyviä keinoja on ollut vastuun keskittäminen yhteen paikkaan, eli yhteysjohtajallemme. Lisäksi teemme paljon yhteistyötä muiden tahojen kanssa. 40–50 nuorta on työllistetty vuosittain Maskun kunnan ja Lounais-Suomen Työllistäjien kautta, kertoo Salo.
Maskun elinkeinoelämän kasvun, muun muassa Maskun Rivieran alueen kehittymisen myötä Maskuun on odotettavissa myös uusia työpaikkoja.
– Toivomme saavamme tämän yhteistyön avulla tietoa muiden kuntien hyvistä kokemuksista ja että muut voivat saada hyötyä meidän hyvistä käytännöistämme, Salo tiivistää odotuksensa kansainvälisen hankkeen suhteen.
Uusia käytäntöjä ja uutta yhteistyötä
Osana hanketta Maskussa tullaan järjestämään ensi vuoden joulukuussa paikallinen seminaari, jossa käsitellään työllisyysasioita paikallisten nuorten ja järjestökentän kanssa.
– Käynnistysseminaarissa nousi esiin mahdollisuus kansainväliseen yhteistyöhön myös koulutustoiminnan suhteen. Ruotsi ja Italia tekevät jo yhteistyötä ja nyt Maskua pyydettiin mukaan vaihtamaan tietotaitoa koulutusasioissa samantyyppisen yhteistyön kautta, kertoo Timo Kärkkäinen Maskun kunnalta.
Maskun etsivä nuorisotyöntekijä toimii myös Mynämäellä ja Nousiaisissa.
– Jos hankkeen myötä saadaan uusia ideoita ja käytäntöjä, niitä on tarkoitus juurruttaa Maskuun, mutta niitä voidaan soveltaa myös Mynämäellä ja Nousiaisissa, Salonen pohtii.
Muiden käytäntöjä
Ruotsin Linköpingin Työ- ja taitotori järjestää ohjausta ja neuvontaa kuntalaisten työllistymiseksi ja aikuisopintoihin. Kroatian Zagrebin kehitysosasto edistää yritystoimintaa ja työpaikkakoulutusta ja kokoaa yhteen alueen yritykset, viranomaiset ja oppilaitokset. Espanjan Ciudad Realin Taloudellisen kehityksen, harjoittelun ja työllistymisen laitos tuo työnhakijan ja työnantajan yhteen, järjestää harjoittelupaikkoja ja sijoittaa työttömiä. Italian Forlin Nuori työ -työryhmä järjestää puolestaan nuorille palveluja, mahdollisuuksia ja tapaamisia uravalinnan ja urasuunnittelun tueksi.
Masku sai muilta hankekunnilta myös vinkkejä oman mallinsa parantamiseen.
– Ehdottomasti petrattava asia niin Maskussa kuin muissa suomalaiskunnissa on julkisen ja yksityisen sektorin yhteystyö työllistämisessä. Räätälöityä apua kunnan ja työvoimahallinnon resursseilla työttömien auttamiseksi tarvittaisi suoraan yrityksiin. Tämän hankkeen partnerikaupungeissa siihen panostetaan vahvasti Espanjan Ciudad Realissa ja Kroatian Zagrebissa. Niissä kunnan kumppaneina ovat muun muassa yritykset ja paikalliset ammattijärjestöt, kertoo Timo Kärkkäinen.
Myös EU-tukia voisi hänen mielestään hyödyntää entistä paremmin.
– Zagrebissa on käynnissä EU-rahoitteinen hanke, jossa tuetaan korkeakoulutettujen työttömien naisten työllistymistä lastentarhayrittäjiksi. Suomessa hoivapalvelujen tarve kasvaa räjähdysmäisesti kaikenlaisissa kunnissa. Suomalaiset kunnat voisivat hakea EU-tukea mm. työttömien itsensätyöllistämiseen hoivapalveluissa. Masku on käyttänyt EU:n osin rahoittamaa Leader-tukea Rivieran kehittämiseen. EU.n tukea voi ja hakea monenlaiseen työtä luovaan toimintaan kunnissa, hän pohtii.
EkoTila – hyvä esimerkki työkokeilupaikasta
Maskun tukena on työllistämisessä ollut Lounais-Suomen Työllistäjät ry, jonka toiminnassa on vuositasolla noin 200 eri tavoin työllistettyjä ihmistä mm. Maskun, Turun, Raision ja Naantalin kunnista. Nuoria heistä on vuositasolla noin 40. Kaikkien viiden kunnan delegaatiot vierailivat viikon aikana Lounais-Suomen Työllistäjien ylläpitämässä Kierrätysmyymälä EkoTilassa.
Lounais-Suomen Työllistäjät ry:n puheenjohtaja Ilkka Tirrin mukaan yhdistys on alueellisesti todella merkittävä.
– Toimimme viidessä eri toimipisteessä ja tarjoamme työtä työttömille nuorille. Esimerkiksi 3D-suunnittelu on ollut nuorten keskuudessa suosittua. Ihminen on saatava liikkeelle kotoaan mahdollisimman nopeasti syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Motivoituminen on kaiken A ja O, hän toteaa.
Toiminnan keskiössä ovat aina ihmiset.
– Toimimme ruohonjuuritasolla ja olemme tietoisia ihmisten ongelmista ja toiveista. Arvostamme jokaisen tietotaitoa ja siksi meillä on hyvä työilmapiiri, Tirri sanoo.
Työllistettävät ovat kokeneet EkoTilassa työskentelyn tärkeäksi tulevaisuutensa kannalta.
– Moni on ollut tänne tullessaan arka, mutta on selvästi reipastunut ja saanut uutta potkua työnhakuun. Moni on myös löytänyt oman alansa ja saanut opiskelupaikan. Työkokeilupaikasta saatavista suosituksista ja työtodistuksistakin on hyötyä työnhaussa, henkilökunta kertoo.
Kirsti Järveläinen kokee saaneensa EkoTilalta paljon
Paimiolainen Kirsti Järveläinen tuli EkoTilaan aikuisopiskelijana suorittamaan visuaalisen markkinoijan tutkintoa, jonka hän suoritti Raisiossa.
– Olin täällä aluksi opintoihin kuuluvassa harjoittelussa ja ihastuin tähän paikkaan. Nyt olen täällä TE-toimiston kautta työkokeilussa. Olen saanut ohjaajaltani paljon tukea ja oppia. Teemme paljon tiimityötä, hän kertoo.
Nyt hän toivoo saavansa jatkaa visualistin töiden parissa työuransa loppuun. EkoTilassa työskentelystä hän pitää sen monipuolisuuden ja vihreiden arvojen vuoksi.
– Saamme annettua vanhoille huonekaluille uuden elämän. Jokaisessa huonekalussa on oma henki. Otamme sen idean talteen ja näytämme asiakkaille, mihin siitä vielä voi olla, hän sanoo.
EkoTilan myymäläpäällikkö Anne Collin on saanut myymälästä paljon positiivista palautetta.
– Moni sanoo tätä Ihalan Ikeaksi, koska tämä muistuttaa enemmän sisustusnäytelyä kuin kirpputoria. Usein käykin niin, että asiakas ihastuu johonkin meidän somistamaan kokonaisuuteen ja ostaa koko paketin, esimerkiksi ruokaryhmän astioineen ja pöytäliinoineen, hän kertoo.
Hän itsekin tuli taloon seitsemän vuotta sitten työllistettynä ja sai vakituisen paikan jo vuoden kuluttua.
Myös EkoTilan ompelimo työllistää useita, lähinnä kuntouttavan työtoiminnan kautta.
– Teemme asiakastöitä. Nyt syksyllä erityisesti vetoketjujen vaihtoja. Lisäksi ompelemme esimerkiksi verhoja ja tyynynpäällisiä, kertoo ompelimon ohjaaja.
Janica Vilen
