KOULUT. Tabletit yleistyvät peruskouluissa kovaa vauhtia. Kaarina on ollut mobiilaitteiden suhteen koulumaailmassa suunnannäyttäjä. Vuonna 2014 kaupunki jakoi yli 1000 tablettia oppilaiden käyttöön. Nyt myös alakouluihin on saatu tuhansia laitteita.
Kaarinan kaupungin mukaan laitteet mahdollistavat sen, että oppilaista tulee aktiivisia toimijoita, joita opettaja ohjaa. Opettajajohtoinen suorittaminen vaihtuu tällöin omaehtoiseen yhdessä oppimiseen. Henkilökohtaiset laitteet tuovat uuden teknologian myös niiden oppilaiden käyttöön, joiden vanhemmilla ei ole taloudellisia mahdollisuutta hankkia laitetta lapsilleen. Tämä edistää kaikkien mahdollisuuksia menestyä alati digitalisoituvassa yhteiskunnassa, opinnoissa ja myöhemmin työelämässä.
Kotimäen koulussa ollaan innoissaan tableteista
Kotimäen koulun oppilaat Lilja Helenius ja Elina Huttunen ovat olleet tyytyväisiä sähköisiin oppikirjoihin, vihkoihin ja oppimisympäristöön sekä saaminsa iPad mini -tabletteihin.
– Tämä on toimiva ja kiva systeemi. Tableteissa on myös laskimet ja kamerat. Esimerkiksi kotsan tunnilta olemme saaneet läksyksi ruuanlaittoa, ja valmis annos on pitänyt kuvata, tytöt kertovat.
Tabletteja voi käyttää myös vapaa-ajalla.
– Etsimme tietoa kotiläksyjä varten, katsomme ohjelmia ja otamme kuvia. Pelejä tabletteihin ei saa meidän koulun sääntöjen mukaan ladata, tytöt kertovat.
Tabletit ovat oppilaiden mukaan helppokäyttöisiä. Ongelmia on ollut lähinnä nettiyhteyden kanssa.
– Joskus lataaminen kestää todella pitkään, tytöt harmittelevat.
Sudenkuoppien välttämiseksi oppilaille opetetaan äidinkielen tunneilla myös medialukutaitoa.
– Olemme käyneet läpi nettietikettiä ja pohtineet esimerkiksi kuvauslupiin liittyviä asioita, he kertovat.
Tabletkoulu tarjoaa sisällöt alakoulusta lukioon
Tabletkoulu on yksi sähköisiä oppimisympäristöjä sekä oppi- ja opetusmateriaaleja helppokäyttöisessä paketissa tarjoavista tahoista. Materiaaleja on tarjolla lukioon, yläkouluun ja alakouluun. Oppimismateriaaleihin on upotettu myös erilaisia sisältöjä internetistä, mikä mahdollistaa lisätietojen helpon saatavuuden.
Oppilaalle tabletkoulu on voimassa 5 vuotta. Oppilas pääsee siis näkemään samasta paikasta kaikki suorituksensa ja voi tarvittaessa palata helposti takaisin vanhoihin sisältöihin.
Tabletkoulua markkinoivan Mari Soikkelin mukaan erityisopettajat ovat hehkuttaneet Tabletkoulua ennen kaikkea jatkuvan arvioinnin vuoksi.
– Sen myötä opettajilla on jäänyt aikaa enemmän oppilashuoltoon, hän kehuu.
Myös oppimisen kannalta sähköinen alusta on Soikkelin mukaan perinteistä kirjaa parempi.
– Tällä menetelmällä oppilas aktivoituu oppimaan. Kirjan pänttäämisen sijaan oppilas syventyy opittavaan asiaan ja etsii siitä aktiivisesti tietoa. Materiaaleja voi kuitenkin lukea myös perinteisin menetelmin ja tehdä esimerkiksi sähköisiä alleviivauksia, jotka kertyvät automaattisesti muistioon luvuittain, hän selittää.
Sähköinen oppimisympäristö pysyy myös näppärästi ajantasaisena, jos jokin asia muuttuu lukuvuoden aikana.
– Painettuun kirjaan ei voi muuttaa mitään, mutta sähköiseen voi aina päivittää ajantasaiset tiedot, Soikkeli muistuttaa.
Soikkelin mukaan vanhemmat ovat olleet huolissaan ruutuajan kasvusta oppimisen sähköistämisen myötä.
– Sähköistä opiskelua ei kuitenkaan voi verrata passiiviseen ruutuaikaan, hän toteaa.
Oppimisen pelillistäminen yleistyy
Sähköisten materiaalien myötä oppimista on helppo myös pelillistää, mikä on monilla oppilailla vaikuttanut oppimiseen positiivisesti.
– Pelillistäminen motivoi oppilasta yrittämään uudelleen ja oppimaan virheistään. Näin he oppivat samalla ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan, selittää Soikkeli.
Myös tekoälystä tohtoriksi väitelly opettaja Harri Ketamo vannoo pelillistämisen nimeen.
– Pelillisyys ei ole pelaamista, vaan oppimisen pelillistämisen ideana on muuttaa ajattelua. Esimerkiksi oppimissuunnitelmaa voisi ajatella tasoina, joissa toimii normaali pelimekaniikka. Jos jonkun tason on oppinut huonosti, se kostautuu myöhemmillä tasoilla, hän sanoo.
Hänen mukaansa pelillistäminen voi auttaa oppilaita myös miettimään, miksi he eivät osaa jotain tiettyä asiaa.
– Usein oppilaat kertailevat tuttuja asioita ja välttelevät todellisia ongelmakohtia. Pelillistämisen kautta he näkevät, mitä taitoja heidän täytyy vielä harjoitella, Ketamo selittää.
Janica Vilen
