KAARINA. Luonnonvarakeskuksen (Luke) Piikkiön toimipaikassa Kaarinassa tutkitaan, miten näyttävää ja laadukasta puna- ja valkoherukkaa voidaan tuottaa uudenlaisella, viiniköynnösten viljelyssä käytetyllä kasvatustavalla. Menetelmällä sato jää kokonaisuudessaan pienemmäksi kuin isoissa normaalipensaissa, mutta terttujen näyttävyys ja täydellisyys korvaavat satomäärää.
– Jotta saamme mahdollisimman pitkiä ja suurimarjaisia terttuja, pitää kasvi ohjata tuottamaan vähemmän mutta täydellisempiä marjaterttuja. Tähän päästään, kun kasveja leikataan voimakkaasti. Ne tuetaan ja leikataan kuin viiniköynnökset. Pääversoja on vähän ja sivuversot typistetään voimakkaasti, kertoo Luonnonvarakeskuksen professori Saila Karhu.
Herukoille menetelmää on alettu jo käyttää muun muassa Hollannissa. Samoin Norjassa 40 viljelijää kokeilee ja 20 kasvattajaa jo tuottaa terttuherukoita tällä menetelmällä.
– Tietääkseni missään muualla Suomessa ei tätä viljelytapaa vielä käytetä. Muutama viljelijä on kyllä jo innostunut menetelmästä käytyään sitä täällä katsomassa, Karhu lisää.
Nimiehdotuksia uudelle lajikkeelle
Luken tutkimusten mukaan ainakin kotimaiset valkeat lajikkeet Lepaan Valkea ja Piikkiön Helmi sekä syvänpunainen Punahilkka vaikuttavat soveltuvan saksittuun kasvatustapaan erittäin hyvin.
– Lukessa jalostettu uusin, vielä nimeämätön punaherukka, oli vähällä tulla hylätyksi liian rennon kasvutapansa vuoksi. Lajike on kuitenkin osoittautumassa erinomaiseksi valinnaksi tähän kasvatusmenetelmään, toteaa Karhu.
14. heinäkuuta Piikkiössä järjestetyssä viljelijäpäivässä vierailijat pääsivät mm. ehdottamaan uudelle rennolle jalosteelle virallista lajikenimeä sekä arvioimaan mustaherukan uusia lajikkeita.
– Paikalla oli noin 15 viljelijää. Kävijöitä kiinnosti terttuherukan uuden tuotantotavan lisäksi nimeämätön jaloste, johon he pääsivät pellolla tutustumaan. Sen satoisuus hämmästytti selvästi monia. Uuden lajikkeen nimeä ei vielä ole päätetty, mutta hyviä ehdotuksia tuli paljon, monet ymmärrettävästi punaiseen väriin liittyviä, sanoo Karhu.
– Mustaherukoiden yli 20 testilajikkeen parissa viljelijät uurastivat arvioimassa, löytyykö niistä uutta mahdollista lajiketta kaupalliseen tuotantoon. Monien ulkomaisten menestyminen ainakin Varsinais-Suomessa on ollut yllättävän hyvää. Tosin hyvin rento kasvutapa ja sadon painosta alas taipuvat oksat hieman mietityttivät, saadaanko satoa koneellisesti pensaista kerätyksi, jatkaa Karhu.
Seuraavia marjatapahtumia ei tällä hetkellä ole tiedossa, mutta näytepuistossa Kaarinan Piikkiössä esitellään perennoja vielä kahtena keskiviikkona 17.8. ja 8.9. klo 14–16. kaikille avoimissa ja maksuttomissa tilaisuuksissa.
Herukasta on moneksi
Karhun mukaan Varsinais-Suomessa on noin 30 viljelijää, joilla on kaupallisesti tärkeää herukantuotantoa noin 30 hehtaarin pinta-alalla. Herukat ovat suosittuja marjoja nautittavaksi sellaisenaan tai sitten ruokien raaka-aineena.
– Punaherukka sopii hyvin esim. piirakoihin ja muffineihin sekä yhdistettäväksi muiden marjojen kanssa. Kakun päällä näyttävät terttuherukat ovat upean näköisiä, samoin vohvelien tai ohukaisten kanssa. Smoothieen herukat sopivat myös erittäin hyvin. Ja tietenkin nimen mukaisesti viiniin, coctaileihin ja muihinkin juomiin. Erilaiset marjapohjaiset kastikkeet sekä makeiden että pääruokien yhteydessä ovat hyvin trendikkäitä ja herkullisia. Jäädykkeissä mustaherukka on herkullinen, monet sitä syövät aamupuuron kanssa suoraan pakasteesta, Karhu listaa.
Katariina Mäkinen-Önsoy
