Vuosina 2017–2018 toteutettavassa kokeilussa testataan Turun seudulla uudenlaisia palveluratkaisuja, jotka nivotaan työttömyyden eri vaiheisiin.
TYÖLLISYYS. Vuosille 2017–2018 ajoittuvan työllisyys- ja elinkeinokokeilun myötä Turun seudun kunnista Kaarina, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo ja Turku ottavat entistä laajemman vastuun työllisyyspalvelujen tuottamisesta. Turun seudun kokeilu toteutetaan tiiviissä yhteistyössä muiden kuntapohjaisten kokeilujen, etenkin Tampereen ja Oulun seutujen sekä mahdollisen pääkaupunkiseudun kokeilun kanssa. Lisäksi yhteistyötä tehdään Varsinais-Suomen sisällä erityisesti Salon seudun kanssa.
Eräs työllisyyspalveluiden suunnannäyttäjistä alueellamme on Liedon kunta, jossa on toiminut vuodesta 1994 alkaen työllistämisyksikkö Kisällikellari. Alkuvaiheessa Kisällikellarin konsulttina toimi kunnassa keväällä työhönvalmentajana aloittanut Mika Stepanoff Liedon työllistämispalveluista. Stepanoff toimi rekrytointi- ja koulutusyrittäjänä vuodesta 1991 alkaen Nuorisopalvelu Katujätkät Oy:ssä välittäen mm. piilotyöpaikkoja työttömille. Yrityksen toiminta jatkuu edelleen.
– Tänä päivänä työllistämispalvelut toimivat kunnassa yhden luukun periaatteella. Palveluina ovat mm. yritys- ja rekrytointipalvelut, nuorten ja aikuisten yksilövalmennus, työnhaku, koulutus ja uravalmennus, etsivä nuorisotyö, työttömien terveydenhuolto ja palveluohjaus, Stepanoff sanoo.
– Työllisyyskokeilun ideana on yhden luukun periaate, jossa työllistymistä edistävät palvelut löytyvät saman katon alta, sekä TE-toimistojen työntekijöiden jalkautuminen kunnissa toimiviin palvelupisteisiin. Käytäntö on ollut pääpiirteiltään toiminnassa meillä Liedossa jo vuosia, jatkaa Stepanoff.
Kunnanjohto piti kuitenkin tärkeänä kokeiluun mukaan lähtemistä.
– Vaikutusmahdollisuudet ovat paremmat, kun on ahkerasti mukana kuntaverkostoissa. Uutta oppii vain olemalla rohkea ja kokeilemalla. Kahden vuoden kokeiluaika sitten näyttää, mitä hyvää, huonoa ja parannettavaa palvelumallista löytyy, Stepanoff toteaa.
Yhteisenä tavoitteena elinkeinoelämälähtöisyys sekä tiedonkulun nopeuttaminen
Työvoima- ja yrityspalvelujen alueellisiin kokeiluihin valittiin yhdeksän aluetta oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin 23.6.2016 allekirjoittamalla päätöksellä. Kokeiluista kolme on maakunnallisia ja kuusi kuntapohjaisia.
Stepanoffin mukaan alueellista kokeilua käsitelleissä kokouksissa kuntien yhteisenä toiveena on tuottaa palvelut elinkeinoelämälähtöisesti yhteistyössä sekä yritysten että kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.
– Haasteena on tällä hetkellä se, että samat tiedot eivät välity kaikille osapuolille sähköisesti. Tavoitteena on, että työllisyyden edistämistä koskevia tietoja sisältävä yksi sähköinen palvelu olisi myös kuntien saatavilla tietyin käyttöoikeuksin. Tällöin tiedonkulku nopeutuu ja asiakasprosessien virtaviivaistaminen kunnan ja TE-toimiston välisessä yhteistyössä sekä alueellisessa yritysyhteistyössä parantuu, Stepanoff pohtii.
– Nähtäväksi jää, ovatko työllisyyspalvelut jatkossa kunnissa tulevassa maakuntamallissa ja sote-ratkaisussa. Nuorten, pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten asiakkaiden painottaminen hankkeessa tuntuu oikealta linjaukselta, Stepanoff lisää.
Entistä tiiviimpää yhteistyötä työttömyyden kitkemiseksi
Kokeilumallissa työttömyyden ensimmäisen kolmen kuukauden aikana henkilö hakee työtä omatoimisesti. Jos työttömyys kestää kolme kuukautta, työnhakijan kanssa laaditaan osaamis- ja potentiaalikartoitus ja häntä tuetaan aloittamaan sen mukaiset työllisyyttä edistävät toimenpiteet. Mikäli työttömyys kestää 500 päivää ja ansiosidonnainen työttömyysturva päättyy, työtön ohjataan koulutussopimuksen tai työkokeilun kautta yrityksiin. Työttömyyden edelleen pitkittyessä laaditaan terveyskartoitus ja työtön pyritään työllistämään kuntaan, yrityksiin tai kolmannelle sektorille tuetusti.
Kuntouttavan työtoiminnan osalta kokeillaan palveluseteliä. Työnetsijäpalvelut kilpailutetaan kokeilua tukeviksi. Ammatilliset oppilaitokset otetaan mukaan tekemään osaamis- ja potentiaalikartoituksia. Yhdessä kolmannen sektorin kanssa perustetaan pisimpään työttömänä olleille vertaisryhmiä.
Katariina Mäkinen-Önsoy
