Tänä kesänä lapset ovat saaneet nauttia luonnosta ja saaristosta samalla kun tutustuvat toiseen kotimaiseen kieleen. Idea kielikylvystä sai alkunsa kun huomattiin, että lapset kokevat koulussa tarjotun kieliopetuksen vieraana, ja oppiminen saattaa jopa hankaloitua. Leikin ja ystävystymisen lomassa vieras kieli tulee opittua huomaamatta. Saariston elävöittäminen ja elvyttäminen ovat myös tärkeä tavoite Finlands öar rf – Suomen saaret ry:lle, joka järjestää leirit. Hankkeen rahoittaa Svenska Kulturfonden.
NAANTALI. Rymättylän Kunstenkarilla järjestettiin elokuun alussa Ö-Kiva-saaristoleiri. Leirille osallistuneet lapset asuvat saaristossa ja tulevat suomen- tai ruotsinkielisistä perheistä. Leireillä yksikieliset lapset saivat mahdollisuuden oppia saaristosta, toistensa kielistä sekä elämäntyyleistä.
Rymättylän leirille osallistui 16 lasta, iältään 7–10-vuotiaita. Kolme leiripäivää sisälsivät touhuilua aamusta iltaan. Hankesihteeri Tiina Saaresranta iloitsee mukavasti sujuneesta leiristä, ja toteaa, että lapset ovat uskomattoman avoimia – asenteet muodostuvat valitettavasti meidän aikuisten antamina.
– Hyvänä esimerkkinä toimii yksi ilta, jolloin oltiin menossa nukkumaan. Yksi lapsista oivalsi iloisena, ettei ole ehtinyt huomaamaan, ettei ymmärrä juuri mitään mitä ystävä sanoo, mutta se ei ole estänyt leikkimistä eikä tutustumista, nauraa Tiina.
– Lapset myös kyselevät ja tarkistavat asioita spontaanisti. Kun me aikuiset mietimme, tohdinko kysyä vai vaikutanko tyhmältä, lapset eivät sellaisia mieti. Mikään asia ei livahda ohi ilman, ettei sitä olisi kerrattu niin monta kertaa, että kaikki tietävät, mitä pitää tehdä, Saaresranta lisää.
Salakuljettajan draama
Näillä kaksikielisillä luontoleireillä on yhdistetty luonto, saaristo ja seikkailu suunnitelmalliseen kielipedagogiikkaan. Keskeinen asia leireillä on kasvattaa kiinnostusta kielten oppimiseen ja vähentää ennakkoluuloja kieliryhmien välillä. Miksi esimerkiksi harrastus pitäisi valita kielen perusteella? Metsässä voi leikkiä ja pelata palloa millä kielellä tahansa. Ohjaajan tulee osata toimia monikielisten lapsiryhmien kanssa.
Päivät ovat täyttyneet kasvien ja yrttien tutkimisella, oman ongen valmistamisella, askarteluilla ja saariston historiaan tutustumisella. Viimeisenä leiripäivänä ryhmät puuhastelivat ja seikkailivat: yksi ryhmä valmisti ruokopillejä Minna Hokkasen johdolla, toisaalla huovutettiin ja yksi ryhmä etsi salakuljettajia.
Salakuljetus on aloitettu 1900-luvulla, jolloin hallitus on säätänyt lakeja, joiden kiertämiseen tarvittiin omalaatuisia keinoja. Salakuljetukseen on liittynyt myös seikkailun hohtoa, joten monesta salakuljettajasta tuli paikallinen merkkihenkilö. Salakuljetukset tapahtuivat pääasiassa meriteitse.
Rymättylän salakuljettajia ja etenkin heidän aarrettaan etsittiin koko työpajan voimin. Ensin törmättiin poliisiin, joka pyysi lapsia avustamaan etsinnöissä. Suuren seikkailun jälkeen tapahtumista keskusteltiin molemmilla kielillä. Lapset olivat erittäin ajan tasalla puhuessaan muun muassa nykyisestä valuutasta, jota verrattiin menneiden aikojen valuuttaan. Myös entisajan vaatetus puhututti. Seikkailijat palkittiin herkullisilla karkeilla.
Uusi opetussuunnitelma
Toinen saaristoleiri pidettiin tänä kesänä Nauvossa. Lokakuun lopulla molempien leirien lapset vanhempineen tapaavat ja luvassa on päivä täynnä yhdessä tekemistä. Niin lapsista, mutta myös varmasti vanhemmista, on mukava tutustua toisiin lähisaariston perheisiin ja saada jopa vähän vertaistukea omaan saaristolaiselämään.
– Olemme kaikki erilaisia, mutta pohjimmiltamme kuitenkin samanlaisia. Toivoisin, että voisimme olla avoimempia ja hyväksyvämpiä myös aikuisina, Tiina pohtii.
Lasten kokemukset leirielämästä ovat pelkästään positiivisia: ainoastaan aikaiset aamuherätykset ovat saattaneet hieman tuskastuttaa. Siinäkin nähdään kuitenkin valoisa puoli, sillä koulujen alkaessa on hyvä, että on päässyt vähän arjen rytmiin kiinni.
Arjen alkamisen lisäksi peruskoululaisten syksyyn tulee myös muutoksia. Nykyään seiskaluokalla alkava B1-ruotsi alkaa jatkossa jo kuutosluokalla, mikäli oppilas ei ole aloittanut sitä vapaavalintaisesti jo nelosella. Tavoitteena on muun muassa pehmentää suhtautumista ruotsin kieleen.
Ensi vuonna leirejä järjestetään neljä ympäri Suomen rannikkoa.
Heidi Saari
