Punk-asennetta pursuava Lauri Mäntyvaaran tuuheet ripset (työnimi) on räiskyvä, herkkä ja hauska elokuva täynnä ensirakkauden huumaa ja kapinaa luutuneita arvoja vastaan.
NAANTALI. Naantalin Kaivohuoneella kuvattiin 18.8. Elokuvayhtiö Aamun ja Jussi Rantamäen tuottamaa sekä Hannaleena Haurun ohjaamaa kokopitkää elokuvaa, joka on saanut työnimekseen Lauri Mäntyvaaran tuuheet ripset. Elokuvan oikeudet omistaa Scanbox Entertainment Finland. Naantalissa kuvattiin vuoden 2017 elokuussa ensi-iltansa saavan elokuvan avauskohtaus, jossa juhlitaan hulppeita sadan tonnin häitä.
Länsi-Suomen elokuvakomission elokuvakomissaari Teija Raninen ja tuotantokoordinaattori Annamari Merta kertovat, että nuorille aikuisille suunnattu elokuva kuvataan lähes kokonaan Turun seudulla.
– Turussa ja lähikunnissa on valtavasti potentiaalia niin kuvauspaikkoina kuin oheispalvelujen tarjoajina. Kansainvälisten tuotantojen saamiseen seudulle tärkeää roolia näyttelee tuotantokannustin verohelpotuksineen, he muistuttavat.
Ohjaaja on silminnähden innoissaan ensimmäisestä koko illan elokuvastaan.
– Työstin käsikirjoitusta aktiivisesti kolmisen vuotta. Lopulliseen muotoonsa tarina alkoi hahmottua alkuvuodesta casting-tilaisuuksien aikaan, Hannaleena Hauru taustoittaa.
– Meillä on aivan huippu porukka kokeneista näyttelijöistä valkokangasensikertalaisiin, Hauru lisää iloiten.
Tuoreita elokuvakasvoja
Päärooleissa 16-vuotiaina Satuna ja Heidinä nähtävät nuoret naiset Inka Haapamäki ja Rosa Honkonen tekevät debyyttinsä kokopitkässä elokuvassa.
– Mielenkiintoisinta on esittää täysin erilaista henkilöä kuin itse on, Honkonen pohtii.
– Minä tulen sen sijaan roolihahmoni kanssa hyvin juttuun, Haapamäki naurahtaa.
Ensiesiintymisensä valkokankaalla tekee myös fitnessmallina tunnetuksi tullut Janni Hussi.
– Debytanttina en olisi ikinä parempaa työryhmää voinut toivoa. Olen saanut työskentelystäni paljon rakentavaa palautetta, ja koittanut myös ottaa opikseni siitä, Hussi kiittelee hymyillen.
Sata paikallista avustajaa
Naantalin kuvauksissa oli mukana n. 100 paikallista avustajaa. Tavoitimme naantalilaisen Outi Katteluksen sekä turkulaiset Maarit Hoskosen ja Anne Tyni-Nummelinin ruokatauoltaan.
– Olemme ensimmäistä kertaa elokuvan kuvauksissa. Ohjeet ovat olleet selkeitä, ja kuvauspäivä pitkä mutta mielenkiintoinen. Nämä kuvaukset osuivat parhaiten, kun haettiin 50–60-vuotiaita miehiä ja naisia. Lisäksi nämä olivat niitä harvoja sisätiloissa otettuja kuvauksia, joihin haettiin avustajia, he kommentoivat.
Puhuttelevaa naisohjausta
Muissa rooleissa esiintyvät mm. Tiitus Rantala, Leea Klemola, Santeri Helinheimo Mäntylä, Peter Kanerva ja Samuli Vauramo.
– Kyseessä on ainutlaatuinen kotimainen kässäri, joka sisältää paitsi toimintaa myös romantiikkaa – kuitenkaan olematta perinteinen toiminta- tai rakkauselokuva, Vauramo veistelee.
– Roolihahmoni Viljami edustaa minulle painajaismaista henkilötyyppiä, ja on varmasti juuri sen takia herkullinen esittää, jatkaa Vauramo salaperäisesti.
Kanerva kuvaa käsikirjoitusta puhuttelevaksi ja rohkeaksi.
– Käsis antaa mahdollisuuden uudenlaiseen rohkeaan tekemiseen. Mielestäni työskentelyyn tuo tuoretta ja tervetullutta näkökulmaa juuri naisvoittoinen työryhmä – sen enempää elokuva-alan sukupuolirooleihin kantaa ottamatta, Kanerva toteaa.
Sen lisäksi, että työryhmä koostuu suurimmalta osin naisista, naiset ovat harvoin maassamme ohjanneet kokopitkää fiktiota. Hauru tekee työllään historiaa, sillä Suomessa tähän mennessä yksikään 1980-luvulla tai sen jälkeen syntynyt nainen ei ole ohjannut pitkää näytelmäelokuvaa.
Hauru tunnetaan palkituista lyhytelokuvistaan, erityisesti kohua herättäneestä Säälistäjät-pätkästä, joka esitteli tulevaisuuden Suomen sosiaalitoimistoa joukkosurmia ehkäisevine erikoisosastoineen.
Paikallisosaaminen esillä
Turku Science Parkin yhteydessä toimiva Länsi-Suomen elokuvakomissio rahoittaa tämän elokuvan tuotantoa. Se myös markkinoi Turun seutua kuvauspaikaksi kansainvälisille ja kotimaisille elokuvatuotannoille. Elokuvakomissio auttaa tuotantoja mm. sopivien kuvauspaikkojen etsimisessä ja paikallisten ammattilaisten ja palveluiden löytämisessä.
Pääyhteistyökumppanina elokuvatuotannolla on Sunborn Oy, johon kuvauspaikkoina esimerkiksi toimivat Naantalin Kaivohuone, Naantalin Kylpylä ja Ruissalon Kylpylä kuuluvat. Lisäksi tuotannolla on monia paikallisia yhteistyökumppaneita.
– Ilman paikallisosaamista niin elokuva-alalta kuin muiltakin tuotantoa tukevilta tahoilta tällaista karavaania olisi mahdotonta tuoda uudelle kuvausseudulle. Tähän asti olemme kuvanneet lähinnä pääkaupunkiseudulla sekä pohjoisessa, Elokuvayhtiö Aamun linjatuottaja Katri Myllyniemi toteaa.
Katariina Mäkinen-Önsoy
