Saariston Rengastien varrella Maskun kunnan alueella on monille tuttu kulttuurikohde: Louhisaaren kartanolinna. Linnaa hallinnoi museovirasto, mutta muita Louhisaaren maita asuttavat Kaarina ja Taito Ylhäinen. He ajattelevat kotinsa historiaa joka päivä ja koko ajan ja yrittävät elää sen arvoisesti. He pyörittävät alueella myös maatilamatkailua ja Louhisaaren Kartanon Kahvilaa, jossa pidetään maanantaina 25-vuotisjuhlat.
KYLÄSSÄ. Taito ja Kaarina Ylhäinen asuvat historiallisessa miljöössä Louhisaaren kartanon tilalla Maskussa. Ylhäisten naapurissa olevan Louhisaaren kartanolinnan rakennutti Flemingin suku vuonna 1655. Vuonna 1795 se siirtyi Mannerheimin perheelle ja parhaiten se tunnetaankin marsalkka Mannerheimin synnyinkotina. Vuonna 1903 Mannerheimit myivät kartanon Oskar ja Naimi Hannukselle. Kun pariskunta kuoli, Louhisaari siirtyi heidän tyttärelleen Inkeri Hoviselle.
Vuonna 1961 kartanolinna museoitiin ja omistusoikeus siirtyi valtiolle, mutta muut Louhisaaren maat jäivät Hoviselle. Sen jälkeen Louhisaaressa oli kaksi erillistä tilaa, joista Louhisaaren kartanon tilaa asutti Hovinen ja Louhisaaren linnan tilaa hallinnoi Museovirasto.
Hovinen puolestaan testamenttasi oman tilansa Sydäntautiliitolle, joka laittoi tilan myyntiin. Silloin Ylhäiset asuivat Lemussa ja Taito viljeli Louhisaaren peltoja.
– Olimme jo pitkään ajatelleet, että jos tämä paikka joskus tulee myyntiin, niin me ostamme sen. Ja niin tila siirtyi meidän omistukseemme. Vuonna 1987 Turun Sanomat maalasi uhkakuvia, että Louhisaaren historiaa katoaa, kun me tulemme tänne. Toisin kävi, hymyilee Taito.
Pariskunta on tehnyt kaikkensa jäljellä olevan historian säilyttämiseksi. He ostivat tilan irtaimistoineen välttääkseen yleisen huutokaupan ja sen että kartanon irtaimisto katoaisi maailmalle. Miltä sitten tuntuu asua niinkin historiallisessa paikassa?
– Ajattelemme sitä joka päivä ja koko ajan ja yritämme olla paikan arvoisia, Kaarina vastaa.
Kahvila täyttää 25 vuotta
Ylhäiset perustivat Louhisaaren Kartanon Kahvilan vuonna 1991. Kahvilan 25-vuotisjuhlia vietetään ensi maanantaina 30. toukokuuta, jolloin kaikille kävijöille on luvassa ilmaiset kakkukahvit klo 11–16 ja lisäksi musiikkiesityksiä. Juhlan kunniaksi yrittäjät ovat laittaneet esille myös lehtileikenäyttelyn. Esillä on kymmenen leikekirjaa, joihin kerätyissä artikkeleissa kerrotaan paitsi Louhisaaresta ja yrittäjäperheestä itsestään myös paikallisesti mielenkiintoisista asioista vuosien varrelta. Näyttely on esillä koko kesän.
25-vuotisen historiansa aikana kahvilan perinteisestä pitopöydästä on tullut monen asiakkaan suosikki. Pöytään tehdään kaikki alusta asti itse ja tarjolla on suurimmaksi osaksi lähiruokaa. Asiakaspaikkoja on 100. Tosin tällä hetkellä ne kaikki eivät ole käytössä, sillä kahvilasta on raivattu hiukan tilaa myös lahjatavaramyymälälle. Kahvila työllistää kuusi ihmistä. Yrittäjillä on myös kolme lasta, joista kaksi on ollut mukana kahvilan pyörittämisessä.
Idea kahvilasta sai alkunsa lamasta.
– 90-luku oli lama-aikaa ja tarvitsimme lisätuloja. Sitten katselimme, kun ihmisiä tuli tänne bussilasteittain eikä heille ollut mitään myytävää. Silloin ajattelimme, että laitetaanpa kahvila pystyyn, pariskunta kertoo.
Ennen kuin nykyinen kahvilarakennus valmistui, kahvilatoimintaa pyöritettiin pienemmässä rakennuksessa, joka on nyt maatilamatkailun käytössä.
– Silloin otimme isommat ryhmät vastaan kotona, jossa oli enemmän tilaa. Kerran olohuoneessamme istui 52 arkkipiispaa ympäri Eurooppaa, pariskunta muistelee hymyillen.
Nyt Ylhäiset alkavat jo lähennellä eläkeikää, mutta vielä heillä ei ole mikään kiire päästä pois työelämästä, sillä kahvilan pitäminen on heille elämäntapa. Pellot tosin on annettu jo vävyille viljeltäviksi.
Maatilamatkailu on saanut paljon kiitosta
Matkailijat pääsevät yöpymään Louhisaaressa historiallisiin ja vanhanaikaisesti sisustettuihin renkitupiin. Yhteensä majoitustiloja löytyy 28 ihmiselle. Aamiaisen saa kahvilasta, uimaan ja saunaan pääsee Louhisaaren lahden rantaan vanhan tuulimyllyn kupeeseen, tilan lampaita saa rapsutella ja lisäksi nauttia maaseudun rauhasta. Peuroja pyörii alueella kymmeniä, joista viisi liikkuu ihan pihapiirissä.
– Ne ovat meidän kotipeuroja, nauraa Kaarina.
Maaseudun rauha vetää vuosittain puoleensa myös julkisuuden henkilöitä.
– Meillä kun ei täällä noita paparatseja liiku, sanoo Taito.
Vuonna 2012 pariskunta sai Maskun yrittäjäpalkinnon ja samana vuonna heidät kutsuttiin myös linnanjuhliin.
Historiallinen sisustus
Ylhäisten itsensä asuttama talo on sama, jossa Inkeri Hovinen asui jouduttuaan muuttamaan Louhisaaren kartanolinnasta. Siellä on paljon Louhisaaren kartanolinnan vanhaa irtaimistoa, joka on tullut Hovisen mukana.
Ylhäisten pariskunnalla on kuvia siitä, kun sisällissodan aikana punakaartilaiset hajottivat kaikki paikat Louhisaaren kartanolinnassa. Sittemmin osa rikotuista huonekaluista entisöitiin ja osa niistä kruunaa edelleen Ylhäisten kodin sisustusta.
Ruokasalia koristaa vuosisatoja vanha kaappi ja ruokaryhmä. Olohuoneessa on kertaalleen palasina ollut peili. Työhuoneessa on viisi muotokuvaa: Oskar Hannus, Naimi Hannus, Inkeri Hovinen, Kaarina Ylhäinen ja Taito Ylhäinen. Kaikki viisi ovat osaltaan vaalineet ja tehneet tunnetuksi Louhisaaren historiaa.
Janica Vilen
