Joka toinen vuosi kuntien ja yrittäjien yhteistyötä sekä elinkeinopolitiikan tilaa valtakunnallisesti, alueellisesti ja kuntakohtaisesti kartoittavan Elinkeinopoliittinen mittaristo (ELPO) -kyselyn kärkeen sijoittuivat Lieto ja Kaarina. Naantali, Raisio ja Sauvo jakoivat puolestaan alueellisen kolmossijan.
Suomen Yrittäjien Elinkeinopoliittinen mittaristo -kysely toteutetaan kahden vuoden välein. Tämä oli seitsemäs Elinkeinopoliittinen mittaristo -kysely. Kyselyllä kartoitetaan kuntien ja yrittäjien yhteistyötä sekä elinkeinopolitiikan tilaa valtakunnallisesti, alueellisesti ja kuntakohtaisesti.
Kysely tehtiin internetpohjaisena. Se lähetettiin vastaajille sähköpostitse, ja sen toteutti IROResearch Suomen Yrittäjien tilauksesta.
Kyselyyn vastasi 6347 Suomen Yrittäjien jäsenyrittäjää. Se on kyselyn historian ennätysmäärä. Kuntakohtaiset raportit tehtiin 240 kunnasta. Varsinais-Suomessa Elinkeinopoliittinen mittaristo 2016 -kyselyyn vastasi 571 yrittäjää.
YRITTÄJYYS. Helmi–maaliskuussa toteutetun Elinkeinopoliittinen mittaristo (ELPO) -tutkimuksen kunnallisjohdon seminaarissa 18.5. julkaistut tulokset sijoittivat Liedon yrittäjämyönteisimmäksi kunnaksi niin alueellisesti kuin valtakunnallisestikin kokonaiskouluarvosanalla 8,2. Vuonna 2014 kärkisijaa pitäneelle Kaarinalle heltiää sillekin arvosanaksi 8.
Paikallisia kehittämiskohteita kysyimme sekä Liedon Yrittäjien puheenjohtaja Timo Kuukasjärveltä että Kaarinan Yrittäjien puheenjohtaja Johanna Saariselta.
Yrittäjämyönteisyys tiivistyy Kuukasjärven mukaan ennen kaikkea aitoon vuoropuheluun kunnan ja yrittäjien välillä.
– Yhteys näkyy esimerkiksi kunnan virkamiesten tavoitettavuudessa. He ovat ainakin puhelimen päässä, ja jos sattumoisin kävisi niin, että soittaa väärälle henkilölle, ohjaus oikeaan osoitteeseen tapahtuu mutkattomasti, Kuukasjärvi kommentoi.
– Lisäksi lupamenettely on nopeaa ja tonttitarjonta monipuolista. Tällä hetkellä liiketiloja tuntuu olevan tarjolla enemmän kuin olisi tulijoita, summaa Kuukasjärvi.
Elinkeino-ohjelman päivitys loppusuoralla
Liedon elinkeino-ohjelman päivitys kaudelle 2016–2020 valmistuu tänä kesänä. Ohjelma tulee kunnanhallitukselle hyväksyttäväksi kesäkuun aikana.
– Kuntaan on perustettu erityinen elinkeinotoimikunta, jossa on edustajia luottamus- ja virkamiespuolelta sekä Liedon ja Tarvasjoen Yrittäjistä ja Liedon Yrittäjänaisista, Kuukasjärvi kertoo.
– Elinkeinotoimikunnassa käsitellään hankintapolitiikkaa, jonka voi mainita kyllä myös eräänä toimivimmista asioista kunnassa. Lieto panostaa siihen, että oman alueen yrittäjät pääsevät mukaan hankintoihin. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että kunta listaa palvelutarpeitaan, joiden tuottajaksi paikallisyrittäjät voivat ilmoittautua, lisää Kuukasjärvi.
Kuukasjärven mukaan paikalliset yrittäjät ovat pääosin tyytyväisiä keskusta-alueen täydennysrakentamiseen sekä liikenneyhteyksiin.
– Edelleen parannettavaa löytyy esimerkiksi Hämeentien osalta, joka ei ole niin sujuva kuin sen toivoisi olevan. Fölissä on plussa- ja miinuspuolensa. Toivoisimme, että keskustassa jatkettaisiin suhteellisen tiivistä asuntorakentamista, Kuukasjärvi pohtii.
Yrityskoordinaattori aloittaa syksyllä
Syksyllä Liedon Kisällikellarin yhteydessä aloittaa kokopäiväisenä yrityskoordinaattorina Mika Stepanoff Liedon työllistämispalveluista.
– Stepanoff on jo kevätpuolella osittain toiminut linkkinä yritysten ja kunnan välillä yritysyhteistyö- ja rekrytointipalvelun työhönvalmentajan ominaisuudessaan, Kuukasjärvi sanoo.
– Yrityskoordinaattori täyttää osaltaan paikallisten yrittäjien toiveita herättää elinkeinoasiamiehen virka takaisin eloon, jatkaa Kuukasjärvi.
Liedossa on aiemmin toiminut määräaikainen elinkeinoasiamies, jonka tehtäviä ovat viime vuosina tehneet paitsi vuodenvaihteessa eläkkeelle siirtynyt kaavoitusjohtaja Markku Niemi myös kunnanjohtaja Esko Poikela.
– Edelleenkin kunnan johto sekä kaavoitus- ja rakennuspuoli ovat keskeisessä roolissa paikallisessa elinkeinopolitiikassa, sillä yritysvaikutusten arviointi on tärkeä osa kuntien päätöksentekoprosessia, Kuukasjärvi toteaa.
Kaarinassa valmistellaan hankintamessuja
Parannettavaa löytyy Kaarinan Yrittäjien pj Johanna Saarisen mukaan ehdottomasti kaupungin hankintapolitiikassa, johon liittyviä tavoitteita onkin merkitty keväällä päivitettyyn elinkeino-ohjelmaan.
– Paikallisuuteen ja isojen hankintojen pilkkomiseen tulisi hakea ratkaisuja. Tärkeää on tehdä päätöksiä, jotka konkretisoituvat käytännössä ja luovat tätä myöden yrittäjäystävällisyyttä, Saarinen kommentoi.
– Hyvänä esimerkinä toimivat 8.9. Vaparissa järjestettävät Kaarinan messut, joiden aikana toteutettavaan ammattilaisosioon on kutsuttu mm. kaupungin hankinnoista vastaavia henkilöitä. Näitäkin messuja tehdään yhteistyössä Kaarinan Yrittäjät ry:n ja Kaarinan Kehityksen kanssa, Saarinen lisää.
Saarinen kertoo, että teollisuustontteja/-tiloja sekä toimistohotelleja löytyy Kaarinasta kiitettävästi.
– Seuraavaksi voisi kehittää yhteisöllisiä työtiloja kuten Werstas ja Logomo Byrå Turussa, ideoi Saarinen.
Naantali, Raisio ja Sauvo jaetulla kolmannella sijalla
Varsinais-Suomessa jaettua kolmatta sijaa pitävät Naantali, Raisio ja Sauvo arvosanalla 7,1, joka ei riittänyt tänä vuonna kymmenen yrittäjämyönteisemmän kunnan tilastoon valtakunnallisesti.
Paikallisia kehittämiskohteita kysyessämme sekä Naantalin Yrittäjien Kristiina Sunell että Raisiokeskuksen Yrittäjien Raila Piivek toteavat, että ainakin kaupunkien hankintapolitiikassa sekä yrittäjien oma-aktiivisuudessa on kehittämisen varaa.
Paikallisten yrittäjäyhdistysten puheenjohtajat näkevät tutkimuksen kysymyksineen oivallisena kehittämisvälineenä osana kaupungin omaa strategiatyötä.
– Naantali ja Raisio ansaitsevat tietenkin ykkössijan seuraavassa, vuonna 2018 toteutettavassa, vertailussa, molemmat tiivistävät.
Naantalissa hyödyntämättömiä elinkeinoja
Kristiina Sunell kopauttelee puheenjohtajan nuijaa runsaan 300 jäsenen Naantalin yrittäjäyhdistyksessä. Lisäksi Naantalissa on noin 80 Rymättylän yhdistykseen kuuluvaa yritystä.
– Kaikkiaan Naantalin alueella on noin 500 yrittäjää. Kyselyn otanta oli suhteellisen pieni, vain 20 vastaajaa. Laajempi otanta olisi todennäköisesti parantanut Naantalin sijoitusta vertailussa, kommentoi Sunell.
Matkailua pidetään Naantalin tärkeimpänä ja näkyvimpänä elinkeinona.
– Matkailuteollisuuteen liittyvän yritystoiminnan lisäksi olisi tärkeää nähdä hieman pidemmälle: rakentamattomat ja vapaasti kaikkien käytössä olevat ranta-alueet keskikaupungin lähellä ovat ainutlaatuinen vetovoimatekijä niin uusien asukkaiden, kuin erilaisia ja monipuolisia elämyksiä toivovien kävijöidenkin houkuttelemiseksi kaupunkiin, Sunell toteaa.
– Merellisenä kaupunkina Naantali tarjoaa paljon vielä hyödyntämättömiä mahdollisuuksia mm. vesiurheiluun, mikseipä tour de Naantali- pyöräilyyn ja luontopainotteisiin rauhallisiin retriitteihin. Lisäksi olisi hyvä pohtia, millaisia mahdollisuuksia vierasvenesatama ja sen ympäristö voisi tulevaisuudessa tarjota maku- ja taide-elämyksiä hakeville matkailijoille. Hyvään ja monipuolisempaan suuntaan ollaan menossa, josta osoituksena uusi Naantali Food Festival ja laajentuva kahvila- ja teehuonekulttuuri, lisää Sunell.
Elinkeinoasiamies toi strategian käytäntöön
Viime syyskuussa Jorma Ranta aloitti Naantalin ikiomana elinkeinoasiamiehenä. Elinkeinoasiamiehen saaminen kaupunkiin on ollut Sunellin mukaan paikallisen yrittäjäkentän toiveena jo useamman vuoden ajan.
– PK-yrittäjyyden huomioiminen on yksi Kaikkien Kultaranta -nimisen strategian neljästä painopisteestä, ja onkin hienoa nähdä käytännön toimia strategian jalkauttamiseksi käytäntöön. Kiitokset kuuluvat kaupungille tästä panostuksesta sekä Tiina Rinne-Kylänpäälle, joka tuo edelleen yrittäjyysnäkökulmaa esille niin saaristoon kuin viestintäänkin liittyvissä projekteissa, kiittelee Sunell.
– Elinkeinoasiamies on tarttunut aktiivisesti toimeensa ja saa yrittäjäkentältä kiitosta jalkautumisestaan PK-yrittäjien pariin sekä osallistumisestaan tapahtumiin, jatkaa Sunell.
Raision yrityskeskittymien välille vuoropuhelua
Raisiokeskuksen yrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja Raila Piivek peräänkuuluttaa yhteistyön tärkeyttä.
– Yhteen hiileen puhaltaminen on kannattavaa niin kaupungin kuin yrittäjienkin näkövinkkelistä katsottuna. Keskusta-alueella on monta yrityskeskittymää, joiden tulisi tehdä yhteistyötä vahvistaaksemme raisiolaisten palvelujen esilletuontia, Piivek huomauttaa.
1500 yrityksen kaupungissa yrittäjäyhdistykset Raision Yrittäjät ja Raisiokeskuksen Yrittäjät pitävät Piivekin mukaan hyvin yhtä.
– On yhteisiä vuosikokouksia, tapahtumia ja aamiaistreffejä, listaa Piivek.
Elinkeinoasiamiehelle voisi olla Raisiossakin käyttöä.
– Vaikka erityisesti kaupunginjohtaja Ari Korhonen ja viestintäpäällikkö Mari Koivunen tekevät oivallista työtä yritysten ja kaupungin välillä, olisi varmasti kaikkien etu valjastaa työhön varsinainen elinkeinoasiamies. Korhosella ja Koivusella on muutenkin kädet täynnä töitä, ehdottaa Piivek.
Oma-aktiivisuutta ja koulutusyhteistyötä
Eräänä tärkeimmistä kehityskohteista Piivek näkee yrittäjien oman aktiivisuuden.
– Verkostoituminen on tänä päivänä entistäkin tärkeämpää. Kun uusia yrittäjiä kaupungin rajojen sisäpuolelle putkahtelee, heidät olisi hyvä saada heti mukaan yrittäjäyhdistykseen. Vain oma-aktiivisuudella voimme tavoittaa paikallisen osaamisen ja sitä kautta hyödyntää sitä. Samaa pätee kaupungin hankintapolitiikassa, mikä kokemukseni mukaan on ollut toimivaa. Parannettavaa toki aina löytyy, Piivek kommentoi.
– Koulutusyhteistyötä paikallisten oppilaitosten kanssa voisi tiivistää entisestään. Harvalla yksityisyrittäjällä on mahdollisuutta irrottautua arjesta pitkiksi ajoiksi opintielle, vaikka olisikin halua lisäkouluttaa itseään. Yrittäjille voisi räätälöidä lyhyempiä tai monimuotona järjestettäviä koulutuksia, ideoi Piivek.
Piivek sanoo, että kaupunki on luonut puitteet monipuoliselle yrittämiselle.
– Kaupungissa on noin 30 yritystonttia ja tyhjiä liiketilojakin löytyy. Meidän yrittäjien pitäisi vain osata hyödyntää näitä mahdollisuuksia, Piivek kannustaa.
Katariina Mäkinen-Önsoy
Juttua päivitetty 31.5. klo 11.25 Kaarinan Yrittäjien puheenjohtaja Johanna Saarisen kommenttien osalta.
