Liedon museo on tehnyt todellisen kulttuuriteon suunnittelemalla ja toteuttamalla museon uudet nettisivut, jotka ovat varsinainen aarreaitta kaikille Liedosta ja historiasta kiinnostuneille.
LIETO. Liedon museolle avataan näinä päivinä uudet nettisivut. Uusilla sivuilla on tietoa Liedon museosta, sen historiasta ja näyttelyistä, Liedon historiasta, Liedon kylistä ja niiden historiasta sekä esimerkiksi Liedon luonnosta ja kulttuuriympäristöstä.
Uusilla sivuilla on panostettu myös saavutettavuuteen. Nyt tietoa on helposti saatavilla – myös viittomakielellä. Esimerkiksi Nautelankosken museokohteista on viittomakielinen opastusvideo, joka avautuu kuvaa klikkaamalla.
Sivut toimivat myös interaktiivisena alustana lietolaisille ja muille Liedon alueesta kiinnostuneille. Bongarit-osiossa kuka tahansa pääsee lisäämään sivuille kuvia Liedon kulttuuriympäristöstä. Kulttuuriympäristöbongauksen tarkoituksena on tallentaa maisemia ja niissä tapahtuvia muutoksia: esimerkiksi maanvyörymiä, myrskyvaurioita, uusia tielinjauksia, siltoja ja bussipysäkkejä. Omat kategoriat on tehty myös muun muassa lintu- ja kasvibongauksille. Museo toimii suodattimena ja päättää julkaisusta. Valokuvat luetteloidaan ja talletetaan museon valokuvakokoelmaan käyttöoikeuksineen.
Liedon historiaa käsittelevässä osuudessa Kanta-Liedon ja Tarvasjoen historiaa esitellään rinta rinnan.
– Teksti avaa hyvin Liedon menneisyyden ja selittää sen miksi mellä Liedossa on nyt tällaista. Kanta-Liedon historia lähtee kivikaudelta. Tarvasjoella asutus alkoi jo aiemmin. Siellä on jo mesoliittisen kivikauden merkkejä, kertoo museonjohtaja Leena Viskari.
– Lietoseura ja Kotiseutuyhdistys Tarvaiset ovat myös mukana projektissa, ja myös heidän kokoamaa historiaa nostetaan esiin, jatkaa Viskari.
Monivaiheinen historia
Lietoon suunniteltiin museota jo 1940-luvulla. Sivuilla kerrotaan, että Paavo ja Paula Jonkari lahjoittivat vuonna 1951 Jonkarin umpipihan väentuvan Liedon kotiseutumuseoksi ja esineistöä museoon. Väentupa siirrettiin Jonkarista Hakulan Vilkkimäen meijerin viereiselle Museomäki -tontille, jonne siirrettiin myös Pahkamäen koulun kautta kiertänyt Teijulan tilan vilja-aitta. Museo avattiin yleisölle vuonna 1955.
Nämä kaksi rakennusta toimivat Liedon museona 1980-luvun puoliväliin saakka, jolloin kotiseutumuseorakennus todettiin huonokuntoiseksi ja se suljettiin yleisöltä. Samaan aikaan Liedon kunta osti Kukkarkosken muinaismuistoalueen läheisyydestä aikoinaan Nautelan kartanolle kuuluneen myllyrakennuksen ja jokivarsialueita, jotka olivat olleet Turun kaupungin omistuksessa parikymmentä vuotta. Liedon kunta päätti kunnostaa myllyn museoksi ja perustaa luonnonsuojelualueelle hoidetun luontopolun.
Kotiseutumuseo siirrettiin paikalta puretun myllärintuvan peruskiville vuonna 1992, jolloin myös kunnostettu mylly avattiin yleisölle. Myllärintuvaksi sisustettu kotiseutumuseo avattiin neljä vuotta myöhemmin. Liedon kunta ja paikallinen keräilijä Lauri Nautela perustivat vuonna 1996 Nautelankoski-säätiön huolehtimaan Liedon kunnan museotoimesta.
Lauri Nautelan lahjoituksen myötä Nautelankoskelle rakennettiin lahjoittajansa nimeä kantava uusi museorakennus, joka valmistui vuonna 2000.
Tarvasjoen kunta liitettiin Lietoon vuonna 2015, jolloin myös Tarvasjoen kotiseutumuseo kokoelmineen yhdistyi Liedon museoon.
Liedon 86 kylää esiteltyinä
Liedossa on 86 kylää, jotka kaikki esitellään museon uusilla sivuilla. Kyläesittelyt löytyvät Liedon historia -otsikon alta. Jokaisesta on neljä kuvaa: Kuvat on järjestetty niin, että ensin on ote maakirja-, isojako- tai pitäjänkartasta, sitten vanha valokuva kylästä, uusi valokuva ja lopuksi ote nykykartasta vanhaa karttaa vastaavasta kohdasta ehkä hiukan laajemmalta alueelta. Valokuvat ovat Liedon museon valokuvakokoelmasta, kartat ovat Maanmittauslaitoksen tai Kansallisarkiston arkistosta ja verkkosivuilta.
– Osa kuvista puuttuu vielä ja museo toivookin ihmisiä avuksi kokoelman valmiiksi saattamiseen, Viskari vinkkaa.
Vanhoja valokuvia Liedosta ja nykydokumentointia on selattavissa enemmänkin. Muun muassa museon koko esinekokoelma on dokumentoitu teemoittain ja kuvia lisätään sivuille koko ajan. Liedon museon kokoelmien keruutyö aloitettiin 1950-luvulla. Kokoelmien perusta on edelleen kotiseutumuseon kansatieteellisessä esineistössä, joka karttuu lahjoituksin.
Uusia sivuja pääsee tarkastelemaan jo ennakkoon osoitteesta: http://liedonmuseo.wix.com/liedonmuseo
Kaikki Liedon 86 kylää on esitelty museon sivuilla aakkosjärjestyksessä. Ensimmäisenä aakkosissa on Alhojoki.
Janica Vilen
