Lasten oikeudet kaupunginhallituksen käsissä

Kolumni

Suomalaisesta päivähoitojärjestelmästä on vuosien saatossa onnistuttu luomaan toimiva järjestelmä, jossa työttömän ja työssäkäyvän, pienituloisten ja suurituloisten vanhempien lapset saavat kasvaa, oppia ja kehittyä samojen hyvien palveluiden piirissä.

Päiväkodista löytyy usein lapsen ensimmäinen vertaisryhmä, jossa harjoitellaan sosiaalisia taitoja ja ihmisten kanssa toimeentulemista, kehitetään kouluvalmiuksia ja opitaan kieltä. Maahanmuuttajavaltaisilla asuinalueilla varhaiskasvatuspalveluilla on merkittävä rooli myös lasten ja perheiden kotouttamisessa.

Elokuun alussa voimaan astuvan lain mukaan yli kolmevuotiaiden lasten ryhmäkokojen maksimi on kahdeksan lasta yhtä kasvattajaa kohden voimassa olevan seitsemän lapsen sijaan. Lisäksi subjektiivista päivähoito-oikeutta rajataan siten, että kokopäiväisen hoito-oikeuden sijaan lapsella, jonka vanhempi on kotona esimerkiksi työttömyyden tai hoitovapaan vuoksi, on oikeus vain 20 hoitotuntiin viikossa.

Lakimuutokset tarkoittavat varhaiskasvatuspalveluiden laadun heikentämistä sekä lasten välisen eriarvoisuuden kasvattamista. Turussa kaupunginhallitus voi kuitenkin päätöksellään turvata nykytasoiset palvelut. Tämä on kaikkien päivähoidossa olevien lasten etu, mutta päätös tarvitaan myös alueellisen tasa-arvon turvaamiseksi kaupungin sisällä.

Subjektiivisen oikeuden rajaus ohjaa työttömien vanhempien lapset osapäiväiseen hoitoon. Turussa tehdyn viranomaisselvityksen mukaan subjektiivisen oikeuden rajaus tarkoittaisi muutoksia päiväkodeissa erityisesti itäisellä varhaiskasvatusalueella, jossa rajauksen vaikutuspiirissä olevien lasten määrä on huomattavasti muita alueita suurempi.

Subjektiivisen ph-oikeuden rajaaminen johtaisi todennäköisesti siihen, että erityisesti Itä-Turkuun muodostuisi työttömien lapsille ns. omia osapäiväistä hoitoa tarjoavia ryhmiä. Näistä ryhmistä muodostuisi muita ryhmiä huomattavasti suurempia, koska osapäivähoidossa olevia lapsia voi laittaa ryhmään kokopäiväisiä lapsia enemmän. Selvää on, että tällaisissa ryhmissä lapsen kasvun ja kehityksen tukemisesta ja esimerkiksi kielen oppimisesta tulisi aiempaa vaikeampaa.

Voimakaasti alueellisesti ja väestöryhmittäin eriytyneessä kaupungissa on tärkeää pitää kiinni kaikille lapsille yhteisistä hyvistä päivähoitopalveluista, joita ei eriytetä lasten vanhempien työtilanteen mukaan. Toivottavasti kaupunginhallitukselta löytyy riittävästi viisautta, kun se saa huhtikuussa asian päätettäväkseen.

Elina Sandelin

Kaupunginvaltuutettu (vas)

Itä-Turun Vasemmistoliiton pj