Turun vesilaitosmuseo esittelee turkulaisen juomaveden tarinan

HALINEN. Turun Vesilaitosmuseo Halistenkosken rannalla avaa taas ovensa sunnuntaina 20. maaliskuuta. Kuukausittaisissa avoimien ovien päivissä kiinnostuneet pääsevät maksutta tutustumaan veden historiaan Turussa. Museo on tehty Vesilaitoksen vanhaan 1920-luvulla rakennettuun päärakennukseen, josta laitos siirtyi suurempiin tiloihin vuonna 1954.

Vanhan kemikalointisalin puolella on näyttely varhaisesta vesihuollosta ja vesilaitostoiminnan kehittymisestä Turussa. Salissa hoidettiin aikanaan turkulaisten juomaveden puhdistus.

Vanhassa laboratoriossa taas pääsee näkemään, miltä laboratoriossa näytti 50-luvulla. Laboratoriossa valvottiin jokiveden, puhdistusprosessin ja puhdistetun veden laatua. Tilan kalusteet ja esineistö ovat alkuperäisiä.

Tämä on todella autenttinen interiööri. Esillä on täydellinen laboratorioesineistö, kertoo Sinikka Paulin, joka on toiminnanjohtajana Aurajokisäätiöllä, joka hoitaa museota.

Kaivoista suurkulutukseen

Ensimmäinen vesilaitos perustettiin 1900-luvun alussa Kaarningolle Piispanristille.

Rakennus on pystyssä edelleen, mutta on tällä hetkellä tyhjillään. Pian kuitenkin huomattiin, ettei vesi riittänyt kaupungin tarpeisiin, joten 1920-luvun alussa rakennettiin tämä Halisten vesilaitos. Täällä on 1920–1950-luvuilla tutkittu ja puhdistettu Aurajoen vettä, kertoo opas Liisa Mäkitalo.

Kun vesilaitos perustettiin, vain harvoilla oli varaa liittyä vesijohtoverkostoon.

Silloin kaupunkilaiset saivat hakea vetensä maksuttomista vesiposteista, joten vesi oli edelleen kannettava kotiin, aivan kuten kaivoistakin. Myöhemmin ne muuttuivat maksullisiksi, kertoo Mäkitalo. Viimeiset vesipostit poistuivat Turusta vasta 1990-luvulla. Vesijohtoverkoston tulosta alkaen veden kulutus kasvoi 70-luvulle asti, kunnes jätevedenkäyttömaksu nosti veden hintaa niin paljon, että ihmiset alkoivat miettiä kulutustaan tarkemmin.

Museossa pääsee kurkistamaan myös, miltä maanalainen Turku näytti 1900-luvun alussa sen jälkeen, kun vesilaitos oli rakennettu. Kadun alla näkyy muun muassa vesi- ja kaasuputket ja rekonstruktion päältä näkee, mikä kaikki lopulta näkyy kadulle.

Vesilaitoksen juurella oleva Halisten allas oli Turun päävesilähde ja Maarian allas varavesilähde aina tälle vuosikymmenelle asti. Nyt kun vesi tulee Virttaankankaalta, Halisten allas on siirtynyt varajärjestelmäksi.

Näyttely uudistuu ensi vuonna

Mäkitalo suunnittelee tällä hetkellä perusnäyttelyn uudistusta, jonka olisi tarkoitus valmistua vuodeksi 2017, jolloin vietetään Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaa.

Uuden näyttelyn teema tulee olemaan vesi ihmisen arjessa. Näkökulma on veden kuluttajan. Veden tarve on ollut aina, mutta esimerkiksi sata vuotta sitten sen käyttö ei ollut ollenkaan niin itsestäänselvää kuin nykyään, kommentoi Mäkitalo.

Museo on perustettu vuonna 1998 ja siihen on tähän mennessä kerran tehty isompi muokkaus. Museossa vierailee paljon kouluryhmiä. Avoimia ovia on parin vuoden ajan järjestetty kuukausittain. Kävijöitä käy vuositasolla tuhansia.

Tällaista museota ei ole Suomessa toista, eikä taida olla Pohjoismaissakaan. Museon hengetär on ollut entinen laborantti Raili Järvisalo, joka on täällä välillä museo-oppaana edelleen. Täällä näkyy paljon hänen käden jälkeään, kertoo Paulin.

Janica Vilen