HENKILÖKUVA. Varissuon alueen asumisneuvoja Annimari Mahlamäki tuli työhönsä viisi kuukautta sitten, kun hänen edeltäjänsä jäi äitiyslomalle. Ottaakseen paikan vastaan hän jäi työlomalle Turun kaupungilta, jossa hän toimi päihdehuollon tukiasunto-ohjaajana.
– Silloin työni näkökulma oli asuttaa asunnottomia. Nyt näkökulmani on auttaa asiakkaita pitämään asuntonsa, hän selittää.
Kun Mahlamäki vuonna 2009 aloitti työt asunnottomien parissa, Turussa oli 500 ihmistä ilman asuntoa – tällä hetkellä heitä on noin 330, riippuen laskentatavasta. Suurin osa asunnottomista on miehiä. Työhistoriansa kautta Mahlamäki tietää, kuinka tärkeää on, ettei asuntoa menetä.
– Oma asunto on kaikki kaikessa. Se on perusta kaikelle muulle ja ihmisen turvapaikka. Siihen kannattaa satsata, hän toteaa.
Ainoa laatuaan Turussa
Varissuon asumisneuvoja on palkattu kolmen tahon yhteistyöllä: kaupungin hyvinvointitoimialan, Akselin ja TVT-Asuntojen. TVT on ilmoittanut, että on mukana yhteistyössä vuoden loppuun ja sen jälkeen he haluavat hoitaa asumisneuvonnan omalta taholtaan. Neuvotteluja kuitenkin käydään vielä, sillä moni toivoisi, että Varissuon oma asumisneuvoja saataisiin pidettyä. Turussa pesti on ainutlaatuinen.
Hänen työnkuvaansa kuuluu asiakkaiden asumiseen liittyvät asiat, kuten talousasiat ja naapuruussuhteet. Ja usein talousvaikeuksien takaa löytyy muita asioita, joihin tarvitaan apua ja ohjausta.
– Syitä voi olla monia, esimerkiksi sairastuminen tai onnettomuus, jonka vuoksi tulot ovat katkolla. Asukas voi olla velkaantunut, jolloin ulosotto vie sellaisen osan tuloista, että on todella tiukkaa. Joskus toki on huolimattomuuttakin. Ja toisaalta syy voi olla myös vaikka mielenterveysongelmissa, Mahlamäki listaa.
Edelleen Suomessa alikäytetään haettavissa olevia tukia.
– Joillain ihmisillä on suuri kynnys hakea tukea, kun he ajattelevat, että kyllä jollain muulla menee vielä huonommin. Sitten yhdessä täällä täytetään tukihakemuksia, kertoo Mahlamäki.
Asumisasioita katsotaan aina autettavan ihmisen silmin.
– Ja yksin tästä ei tulisi paljoakaan, yhteistyöverkostot ovat tärkeitä, muistuttaa Mahlamäki.
Yhteistyöverkostoista tärkeimpiä ovat muun muassa sosiaalityöntekijät ja kotisairaanhoito.
– Tulevaisuudessa toimeentulotuki siirtyy Kelalle. Saa nähdä, mihin se johtaa. Nyt olemme pystyneet yhteistyössä arvioimaan sosiaalityöntekijän kanssa tapauskohtaisesti asiakkaan asioita, Mahlamäki sanoo.
Ota yhteyttä ennen kuin olet ongelmissa
Asumisneuvojaan kannattaa aina ottaa yhteyttä mieluummin ennemmin kuin myöhemmin.
– Joskus tilanne on mennyt jo niin pitkälle, etten pysty enää auttamaan. Ne ovat hirveitä tilanteita. Siksi olisi aina tärkeää saada tieto ongelmista tarpeeksi varhain. Kannattaa ottaa yhteyttä jo siinä vaiheessa, kun tietää, että seuraavassa kuussa ei pysty maksamaan vuokraansa. Silloin voimme jo etukäteen selvittää mahdollisia tukitoimia, neuvoo Mahlamäki.
Usein asumisneuvojaa työllistävät ilmoitukset häiritsevästä metelistä. Häiritsevän metelin määrittely on tapauskohtaista.
– Lapsiperheistä tulee ääntä, ja joku joutuu katsomaan televisiota päivällä vähän kovemmalla äänellä. Se on normaalia. Mutta kaikki meteli, joka tulee klo 22 jälkeen on häiritsevää. Riitelyn ääniä ei tarvitse kuunnella tai yötäpäivää bilettämistä, sanoo Mahlamäki.
Joskus asia voi kääntyä myös niin päin, että meteli katsotaan normaaliksi ja ongelma onkin se, että metelöinnistä ilmoittanut naapuri on erityisen herkkä.
– Silloin mietitään, mikä aiheuttaa sen, että on erityisen herkkä äänelle. Syy voi löytyä esimerkiksi yksinäisyydestä, masennuksesta tai harhaisuudesta, Mahlamäki listaa.
Uutena asiana Mahlamäki sai juuri koulutuksen sellaisten asiakkaiden kohtaamisesta, jotka hamstraavat tavaraa koteihinsa niin paljon, että tavaramerestä syntyy palo- ja turvallisuusriski.
Varissuolla viihdytään
Varissuo on Mahlamäen mukaan hyvä ja viihtyisä paikka. Se näkyy muun muassa siinä, että kun asiakkaat vaihtavat asuntoa, he haluavat jäädä alueelle. Varissuolla on useita asukkaita, jotka ovat asuneet siellä koko lähiön 40-vuotisen historian.
– Tämä on vähän kuin joku vanhan ajan pikkukylä, jossa kaikki tuntevat toisensa. Meidänkin huoltomiehet tuntevat kaikki talot ja niiden asukkaat. Yleensä saamme heti tiedon, jos joku alkaa voida huonommin, Mahlamäki kertoo.
Maahanmuuttajat eivät ota asumisneuvontaan yhteyttä yhtään sen enempää kuin muutkaan, tosin ongelmat ovat toisenlaisia.
– Jotkut esimerkiksi lämmittävät asuntonsa talvella todella kuuman kosteiksi. Ja kun pattereista ei tule enempää lämpöä, he alkavat lämmittää pitämällä uunia päällä luukku auki, kertoo Mahlamäki.
Opiskelijatkaan eivät Mahlamäkeä työllistä muita enempää. Nähtäväksi jää, miten tilanne muuttuu opiskelijoiden tukileikkausten myötä.
Suurimmaksi osaksi Mahlamäki tuntee olonsa turvalliseksi työssään.
– Joskus toki pyydän toisen henkilön mukaan, jos olen menossa uuden ihmisen luo. Vaikka itse asukkaassa ei olisikaan mitään uhkaavaa, niin voi olla esimerkiksi riski, että joku on menehtynyt asuntoon.
Työn parhaita puolia ovat Mahlamäen mielestä moninaisuus ja asiakkaiden kiitollisuus.
– Se tuo hyvää fiilistä, hän sanoo.
Janica Vilen
