Sähkön siirtohinnat nousevat Suomessa lähes kaikilla yhtiöillä 1.3. Naantalissa korotuksen määrä vaihtelee roimasti sen mukaan, asuuko Naantalin Energian vai Carunan sähköverkkojen alueella.
NAANTALI. Sähkönsiirtoyhtiöt joutuvat investoimaan sähköverkon toimintavarmuuden parantamiseen, sillä sähkömarkkinalain mukaan jakeluverkko on suunniteltava ja rakennettava siten, että sen vioittuminen myrskyn tai lumikuorman seurauksena ei aiheuta asemakaava-alueella yli 6 tunnin tai muulla alueella yli 36 tunnin mittaista katkoa. Verkot on oltava kunnossa vuonna 2028. Yhtiöiden mukaan toimitusvarmuuden parantaminen ei ole mahdollista ilman siirtohintojen nostoa.
– Vaikka alueellamme jakeluhäiriöt ovat melko harvinaisia, on meillä asetettuun velvoitteeseen matkaa. Viime vuonna sähkönjakelun keskeytysaika oli Naantalissa noin 29 minuuttia, kertoo Naantalin Energian toimitusjohtaja Pasi Haarala.
Sähkölasku koostuu kolmesta noin yhtä suuresta osasta: sähkön myynnistä, sähkön siirrosta sekä veroista, joihin kuuluvat sähkövero ja arvonlisävero. Korotus kohdistuu sähkönsiirtoon eli kolmannekseen kokonaislaskun määrästä. Kanta-Naantaliin sähköä toimittavalla kaupungin omistamalla Naantalin Energialla 1.3. voimaan tuleva korotus on keskimäärin 9 % kun taas saariston asukkaita palvelevalla Carunalla 27 %. Naantalin Energialla kuukausittainen korotus sähkön siirtohintaan on kerrostaloasukkaille noin 1.10 euroa, omakotitaloasukkaalle 2,24 ja sähkölämmittäjälle 3,52 euroa. Carunalla korotukset ovat vastaavasti kerrostaloasukkaalle 5,3 euroa, omakotitaloasukkaalle 11,2 ja sähkölämmittäjälle 22,5 euroa.
Lisäksi Naantalin Energian siirtohinnan nousua kompensoi myyntihinnan lasku. Naantalin Energia alentaa toistaiseksi voimassa olevia sähkön myyntihintoja 1.3. alkaen keskimäärin 4–6 prosenttia. Alennuksen syynä on sähköenergian hankintakustannusten lasku. Myyntihintojen lasku pienentää kerrostaloasukkaan sähkölaskua noin 0,62 euroa kuukaudessa ja omakotitalon suoran sähkölämmittäjän laskua noin 5,70 euroa.
Moni Carunan asiakas onkin jo ottanut yhteyttä Naantalin Energiaan vaihtaakseen sähkönsiirtoyhtiötä, mutta se ei onnistu.
– Sähkön hintaa pystyy kilpailuttamaan, mutta siirtohintaa ei, sillä jokaisella alueella toimii vain yksi sähkönsiirtoyhtiö, eli kaikilla on monopoliasema omalla alueellaan. Yhtiöiden aluerajat eivät aina noudata kuntarajoja, selittää Pasi Haarala.
Seurausta Tapanimyrskystä
Siirtohintojen korotukset ovat Haaralan mukaan seurausta vuoden 2011 Tapanimyrskystä. Silloin huomattiin, millaisiin ongelmiin pidempiaikaiset sähkökatkot johtavat. Kokemus johti uuteen sähkömarkkinalakiin, joka tuli voimaan vuonna 2013.
– Uuden lain vaatimat uudistukset tulevat maksamaan miljardeja euroja, ja ne tulevat asiakkaiden maksettaviksi, Haarala selittää.
Lisäksi paikallisten yhtiöiden siirtohintojen nousuun vaikuttaa sähköveron nousu 225 prosentilla vuodesta 2002 ja Fingridin tekemät korotukset, joista viimeisin oli tämän vuoden alussa 14 %.
Keinoja sähköverkon toimintavarmuuden parantamiseksi on muun muassa johtojen tuominen pois metsistä, ns. linjakatujen raivaaminen uhkaavista puista, kaapeleiden siirtäminen maan alle, verkostoautomaation lisääminen ja rengasverkkojen rakentaminen, jolloin vika saadaan rajattua ja sähköt palautettua aikaisempaa nopeammin ehjiin verkon osiin.
Tällä hetkellä Suomessa on maakaapeloinnin suhteen valtavat valtakunnalliset erot 80 eri verkkoyhtiön välillä. Esimerkiksi Helsingissä maakaapelointiaste on jopa 99,7 % ja huonoimmillaan se on 0,6 %. Haastava saaristoverkko on Carunan alueella, mikä selittää suuret investoinnit.
Naantalin Energian pienjänniteverkosta on maan sisässä jo 78 % ja keskijänniteverkosta 58 %.
Naantalissa sähkönkulutus kääntynyt laskuun
Naantalissa, kuten muuallakin Suomessa, sähkön käyttö on kasvanut sotien jälkeen joka vuosi keskimäärin reilulla prosentilla. Viimeiset kolme vuotta kulutus on kuitenkin ollut Naantalissa laskussa. Naantalin Energia siirsi vuonna 2015 asiakkailleen 121,5 miljoonaa kilowattituntia sähköä, mikä on 3,1 % vähemmän kuin vuonna 2014.
– Muutokseen ovat vaikuttaneet sekä talouden kehitys, normaalia lämpimämmät vuodet, erityisesti talvet, energiatehokkuuden lisääntyminen sekä Naantalin asukasmäärän kasvun tasaantuminen. Online-palvelumme myötä asiakkaamme myös seuraavat sähkönkulutustaan entistä tarkemmin. Nyt jo voidaan ennustaa, että tänä vuonna käyttö taas lähtee nousuun, sillä jo tammikuussa oli paljon kovia pakkaspäiviä, sanoo Haarala.
Naantalissa kulutusta nostaa jatkossa esimerkiksi Kukolanvainion uuden asuinalueen rakentuminen. Tulevien asuntojen arvioitu kulutus on 500 000 – 600 000 kilowanttituntia vuodessa. Sen sijaan laskua kulutukseen tulee muun muassa katuvalojen muuttamisesta ledeiksi. Säästön huomaa jo nyt, kun lampuista on vaihdettu noin kolmannes, mutta kun kaikki on vaihdettu vuoteen 2019 mennessä, tulee säästö olemaan jo 1 000 megawattituntia vuodessa eli noin 100 000 euroa.
Caruna pyytää anteeksi, mutta ei peru korotuksiaan
Caruna on pahoillaan asiakkailleen aiheuttamastaan harmista jouduttuaan tekemään ratkaisun hinnankorotuksista.
Energiavirasto on antanut 3.2.2016 selvityksensä sähkönsiirron hinnankorotuksiin. Selvityksessä on esitetty korotuskattoa hinnankorotuksille ja siirtymäaikaa. Carunan 1.3. voimaan tulevat uudet hinnat ovat valvovan viranomaisen ohjeiden mukaiset. Siirtohintoja valvotaan neljän vuoden sykleissä. Jos hinta on ollut yli ohjeistuksen, yhtiö joutuu palauttamaan maksuja asiakkailleen hintoja laskemalla.
Carunan kanta on, että korotuskatolla ja siirtymäajalla asiakkaiden toivomaa ja yhteiskunnan edellyttämää verkkoa ei saada rakennettua vuoteen 2028 mennessä. Laki edellyttää, että puolet asiakkaista saa toimitusvarmuuskriteerit täyttävän verkon vuoteen 2019 mennessä ja kaikki vuonna 2028. Jos aikarajaa lykätään, haja-asutusalueiden verkonparannushankkeet viivästyvät. Tällöin haja-asutusalueiden asiakkaat joutuisivat huonompaan asemaan kuin taajamien asukkaat, koska saneeraustyöt on käynnistetty tiheämmin asutuista taajamista.
Erityisen epäoikeudenmukaiselta tilanne tuntuu monista Carunan asiakkaista siksi, että hintojen korotukset ovat suurimmat juuri haja-asutusalueilla asuville, vaikka heidän asuinalueidensa toimitusvarmuutta parannettaan vasta 2020-luvulla.
Sähköverkon uusiminen maksaa Carunalle vuosittain 200 miljoonaa euroa ja työ kestää noin vuosikymmenen. Carunan investoinnit asiakasta kohden ovat noin 300 euroa vuosittain. Vuosittaisesta 200 miljoonan euron summasta noin puolet on materiaalia, loput työtä.
Naantalin Energia puolestaan investoi sähköverkkoon tänä vuonna noin miljoona euroa, mikä tekee asiakasta kohden noin 70 euroa.
Suomalainen sähköverkko on rakennettu 1960–1980–luvuilla
Carunan kuten muidenkin sähköverkkoyhtiöiden verkot on pääsääntöisesti rakennettu 1960–1980-luvuilla. Verkko on vanhaa, mikä tekee siitä alttiimman vioille. Verkon toimintavarmuus ei vastaa uuden lain vaatimuksia. Se ei palvele myöskään tulevaa kehitystä, kuten liikenteen sähköistymistä tai asiakkaiden laajamittaista tuuli- ja aurinkoenergian liittämistä sähkönsiirtoverkkoon.
Hintojen korotus tarvitaan, koska uudistettavaa verkkoa on paljon. Yhteensä Carunalla on verkkoa noin 80 000 kilometriä, joka vastaa kahta kierrosta maailman ympäri.
Nyt suunniteltu verkko palvelisi asiakkaita seuraavat 40 vuotta. Verkon parannuksen lähtökohtana on ehkäistä vikojen syntyminen, ei pelkästään korjata syntyneitä vikoja.
Sähkön hinta on Euroopan keskitason alapuolella hinnankorotuksen jälkeenkin
Suomessa sähkön kokonaishinta oli vuoden 2015 vertailussa kolme senttiä kilowattitunnilta Ruotsin sähkönhintaa alhaisempi ja 14 senttiä kilowattitunnilta Saksan hintaa alhaisempi.
– Ruotsi on päättänyt sulkea kaikki ydinvoimalansa. Jos kokonaistuotanto laskee, energian hinta nousee kaikissa pohjoismaissa, ennustaa Haarala.
Janica Vilen
