70-vuotias Naantalin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mikko Rönnholm: Naantalin tulee puolustaa kunnallista toimintaa terveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa.
NAANTALI. Naantalin Työväenyhdistyksen (NTY) Tiiliholvissa osoitteessa Torikatu 21 vietettiin 8. helmikuuta Mikko Rönnholmin 70-vuotisjuhlia. Paljasjalkainen naantalilainen politiikkavaikuttaja syntyi aivan näillä kulmilla eli Torikatu 3:ssa 8.2.1946.
– Olen ollut kiinnostunut politiikasta koko ikäni. Nuorena mentiin porukalla Käsityöläiskadulla sijainneelle työväentalolle tai oikeammin ”talolle”, kuten sitä kutsuimme. Naantalin sosialidemokraatteihin liityin 18-vuotiaana.
Takana on muun muassa Naantalin valtuustotyötä lähes puolen vuosisadan verran sekä 40 vuotta Sulkavan soutuja useamman eri soutukumppanin kanssa.
– Soutelu ja hiihtely ovat olleet vuosikymmenten ajan lähellä sydäntäni, Rönnholm toteaa.
Paikallinen globaali Rönnholm
Mikon poika Antton Rönnholm toteaa Oma tie, yhteinen asia – Mikko Rönnholm 70v. -juhlakirjassa, että ”Infraprojekteihin hän on lähtenyt pelotta, piti sitten korjata puutalokortteli, muuttaa Saimaan humuslahti hiekkarannoiksi, etsiä uusi työväentalo tai rakentaa tie Turusta Naantaliin.”. Poika luonnehtii isässään olevan insinöörin lisäksi poliittista filosofia, kansantaloustieteilijää, juristia, yrittäjää, sotilasta ja metsänhoitajaa.
Muisteluista kootussa teoksessa Rönnholmin mainitaan myös puhuvan ja tekevän naantalia sekä ajattelevan globaalia. Onhan hänellä kokemusta niin paikallisesta ja valtakunnallisesta kuin kansainvälisestäkin politiikasta. Hän kuului mm. ensimmäisten poliitikkojen joukkoon, jotka valittiin edustamaan maatamme Euroopan parlamentissa 1.1.1995.
Hallintohimmelien ihmemaa
Kuntajakoselvittelyyn sekä itsehallintoalue- ja sote-uudistuksiin on lähdetty Rönnholmin mukaan hopulla ja liian suuria loikkia ottaen.
– Sote-uudistuksissa esitetyt linjaukset ovat synnyttäneet varovaista vastahakoisuutta. Liian suurta hyppyä yrittäessä vaarana on, että loikka jääkin kesken, mikä voi johtaa palveluketjun katkeamiseen.
– Olen sitä mieltä, että liian monta asiaa on yritetty niputtaa yhteen. Henkilökohtainen toivomukseni oli, että uudistuksia olisi lähdetty rakentamaan sote edellä.
Kaupunginvaltuusto päätti 8.2. kokouksessaan ilmoittaa sosiaali- ja terveysministeriölle sekä valtiovarainministeriölle Naantalin kaupungin kantana, että kaupunki katsoo perustelluksi kuulua Varsinais-Suomen maakunnan pohjalta perustettavaan itsehallintoalueeseen.
Kuntalaisten vastustama Naantalin ja Maskun liitossuunnitelma etenee kaupunginhallitukseen 15.2. ja valtuustoon 29.2.
Uudet tilat Torikadulla
Peruskorjattu Tiiliholvi on ollut Naantalin Työväenyhdistyksen kokouskäytössä nyt puolisen vuotta. Talo on rakennettu 1907 eli samana vuonna kuin alkuperäinenkin työväentalo, joka toimi myöhemmin mm. elokuvateatterina ja on sittemmin purettu asuinkerrostalo As Oy Naantalin Kinopalatsin tieltä.
NTY myi talonsa 1988 ja perusti Naantalin Työväenyhdistyksen Säätiön hallinnoimaan yhdistyksen omaisuutta, jonka avulla hankittiin Lill Handelus osoitteessa Kaivokatu 20.
– Nykyinen kellaritila on työväentalolle sopivampi kuin Kaivokadun vinttikerros portaineen. Lisäksi täällä on Naantalin Kinosta säästetyt teatteripenkit ja naulakko luomassa menneiden vuosien tunnelmaa, Rönnholm esittelee.
Katariina Mäkinen-Önsoy
