Kaarinassa on helmikuun ajan hakattu metsää monessa kohteessa. Piikkiön Ihasvuorella Ylhäisissä asukkaiden ja Kaarinan luonnonsuojeluyhdistyksen aktiivisuus hakkuiden vastustamisessa otettiin tosissaan ja hakkuut pysäytettiin heti kahden päivän jälkeen. Vahinkoa ehti kuitenkin jo tapahtua. Närää on aiheuttanut myös pusikoiden raivaus Kaarinantien varressa. Kausela–Kultanummi–Kalttassuon omakotiyhdistykseen kuuluvat asukkaat menettivät tärkeän meluvallin.
KAARINA. Kaarinan kaupunki käynnisti Piikkiössä Ihasvuoren hakkuut 8. helmikuuta ja lopetti ne heti 9. helmikuuta sen jälkeen, kun alueen asukkaat ja Kaarinan luonnonsuojeluyhdistys nostivat asiasta metelin. Alue on luonnonsuojeluyhdistyksen käsityksen mukaan erityisen tärkeä elinympäristö. Vuoren merkitystä lisäävät maisemallinen jylhyys ja virkistykselliset arvot.
Kaarinan kaupungin viheralueyksikkö jakoi viikkoa ennen hakkuita Ihasvuoren ympäristön asukkaille ilmoituksen hakkuiden alkamisesta. Osa asukkaista yritti vaikuttaa hakkuisiin, mutta ne aloitettiin silti 8.2. Luonnonsuojeluyhdistyksen mukaan ensimmäisen päivän jälkeen kävi selväksi, että liikkeellä oli metsuriporukka, joka ei ollut lainkaan selvillä alueen luonnonarvoista.
– Kyllä minä sen ymmärrän, että metsää pitää hoitaa ja risukot raivata. Ei sekään ole hyvä, jos ei mitään tehdä, mutta ei joka ainoaa puuta tarvitse kaataa, eikä niitä arvokkaimpia. Ensimmäinen puu joka kaatui oli tammi – kahden männyn välistä. Ihan kuin olisi lentokenttää raivattu, harmittelee 17 vuotta metsän laidalla asunut Outi Sallinen miehensä Mikko Sallisen kanssa.
Pariskunta on vihkiytynyt luontoharrastukseensa eläkepäivillään ja he tuntevat puut ja niissä viihtyvät linnut hyvin. He soittivat kaupungille heti hakkuiden alettua ja saivat ohjeen, että he voivat käydä merkkaamassa metsän tärkeimmät puut, jotta niitä ei kaadettaisi.
– Meillä oli lintuharrastajia mukana, kun kävimme merkkaamassa puita ja luulimme, että sopimus pitää, mutta lopulta metsästä kaadettiin paljon sellaisiakin puita, joissa oli nauha ympärillä. Kahdessa päivässä viisi metsuria sai aikaan katastrofin. He aivan selvästi puhuivat ja tekivät eri asioita. Halusivat vain meistä eroon ja heti kun menimme sisälle, kuulimme kun rysähti. Heidän kanssaan ei ollut mitään mahdollisuutta päästä neuvotteluratkaisuun, pariskunta kertoo.
Metsässä oli Sallisten mukaan jopa 200 vuotta vanhoja puita. Siellä on paljon kolopuita ja laaja linnusto: sarvipöllöjä, puukiipijöitä, hippiäisiä, kuusitiaisia. Lisäksi liito-oravat ja erikoiset perhoset viihtyvät metsässä.
– Pöllötkin ovat jo aloittaneet pesintänsä. Ja hippiäinen ei vaihda puuta, kun on kerran valinnut pesäpuunsa. Kukaan ei ole kertonut meille, miksi tällaista tehdään. Polttopuille kaupungilla ei ole tarvetta. Siitä kysyimme ja tarjouduimme toimittamaan kaupungille polttopuuta omasta metsästämme, jos näitä arvopuita sen vuoksi kaadetaan, pariskunta jatkaa.
Metsä kasvaa saarekkeina, kun isot puut kaadetaan ympäriltä, muutkin voivat kaatua helpommin seuraavan myrskyn tullessa. Näin kävikin samaisessa metsässä viime hakkuiden jälkeen.
Alueelle tarvitaan luonnoninventointi
Luonnonsuojeluyhdistys toteaa kaupungille lähettämässään kirjelmässä, että mikäli Ihasvuoren puiden, metsän, kasvillisuuden ja eläimistön arvoa ei riittävästi tunneta, on alueen perusteellinen luonnoninventointi suoritettava tulevan kasvukauden aikana.
– Ihasvuoren länsipäässä on osittain hakattua kalliomännikköä ja osin myös kulunutta kalliokasvillisuutta. Alueella on kuitenkin edelleen luonnontilaisen kaltaista männikköä ja myös kallioalueen ketomaista elinympäristöä. Männyn joukossa on pihlajaa ja puoliavointen kallioalueiden reunoilla jonkin verran pienikokoisia tammia. Jäkälä- ja sammalpeitteisten kalliopaljastumien väleissä on pääosin kanervan vallitsemia alueita, joiden yhteydessä kasvaa mm. kalliokieloa, metsälauhaa, tuoksusimaketta, mäkitervakkoa ja keltamaksaruohoa. Osittaisesta luonnontilaisuuden heikkenemisestä huolimatta aluetta voidaan pitää luonnontilaisen kaltaisena, luonnonsuojeluyhdistys toteaa.
Meluvalli lähti Kaarinantien varresta
Kausela–Kultanummi–Kalttassuon omakotiyhdistys on puolestaan yrittänyt vaikuttaa Kaarinantien varren hakkuisiin.
– Nyt kun kaikki risut hakataan poikki, meiltä katoaa meluvalli. Risukosta on ollut näkösuojaakin, mutta ennen kaikkea se on ollut meillä alueen asukkaille hyödyllinen äänen vuoksi. Kaarinantiellä ajaa paljon rekkoja, joten pihoille kantautuva melu on kova, perustelee yhdistyksen puheenjohtaja Kauko Pihlava.
Kaupunki vastaa
Hakkuista vastaa Kaarinan kaupungin viheralueyksikkö, jonka päällikköä Ossi Vesalaista ei tavoitettu haastatteluun. Ympäristöpäällikkö Jouni Saario kommentoi tilannetta, vaikka kumpikaan asia ei ole ympäristösuojelun alaisuudessa.
– Kultanummella kyse on aluskasvillisuuden raivauksesta. Se on lähivirkystysaluea asemakaavassa. Ylhäisissä kyse ollut samanlaisesta toimenpiteestä. Metsä on vuoden 1982 rakennuskaavassa merkattu lähivirkistysalueeksi, jonka hoitotoimenpiteistä on ollut kyse, hän kommentoi.
Metsän luontoarvoista ei ole Saarion mukaan tarkkaa tietoa, siellä selvityksiä ei ole tehty. Luonnonsuojeluyhdistys on vaatinut myös, että alue vahvistetaan metsälain erityiseksi elinympäristöksi. Saario kertoo kuitenkin, ettei metsälakia sovelleta asemakaava-alueella, joten toive on mahdoton. Hän kuitenkin vakuuttaa, että alueen hakkuut on nyt lopetettu tältä keväältä.
Salliset vahvistavat, että metsurit ovat pysyneet poissa.
– He näyttävät siirtyneen nyt Hakatien varteen, kertoo Mikko Sallinen.
Janica Vilen
