HENKILÖKUVA. Varissuo täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Varissuon eteläpuolta alettiin rakentaa jo vuonna 1975, mutta ensimmäiset talot valmistuivat vuonna 1976. Sen jälkeen lähiö rakentuikin nopeasti. Juhlavuoden kunniaksi Torikaffella-palstan haastatteluun saapui Varissuo-Seuran monivuotinen puheenjohtaja Sirkka-Liisa Kavén (s.1953), joka on asunut Varissuolla lähes sen historian alusta asti, vuodesta 1979.
– Olin silloin Tyksissä töissä ja siellä eräs hoitaja kertoi käyneensä katsomassa uutta asuntoa Varissuolla. Siitä sitten innostuin, Kavén muistelee.
Kemiöstä kotoisin olevalle osastonhoitaja Kavénille Varissuo oli oikealla puolella kaupunkia kotivierailuja ajatellen ja lisäksi lähellä työpaikkaa.
– Sijainti oli erityisen hyvä, mutta lisäksi houkutteli aivan uusi asunto ja uusi asuinalue. Talot näyttivät lämpimiltä, ja täällä oli ja on edelleen paljon luontoa oikeissa paikoissa. Erityisesti pidin siitä, että täällä oli paljon erilaisia taloja, ja että Varissuon sisäosa oli rauhoitettu. Päädyin tänne vähän sattumaltakin, mutta olen siihen tyytyväinen. Tämä on äärettömän hyvä paikka asua. Kerran Varissuo valittiinkin kyselytutkimuksen perusteella Suomen toiseksi parhaaksi lähiöksi, Kavén kertoo.
Kavén on kasvattanut Varissuolla myös kolme lasta, jotka ovat nyt jo aikuisia.
– Silloin täällä oli niin paljon lapsia, että osa kävi Pääskyvuoren koulua.
Tietoa ja tarinoita tarjolla
Parhaimmillaan Varissuolla on asunut yli 10 000 ihmistä. Tällä hetkellä väkiluku on alle 9000.
Varissuon nimestä seura on saanut monenlaista vihjettä, mutta varmuutta heillä ei asiasta ole. Se saattaa olla tullut paikallisen suon tai asuntotilan mukaan. Toinen veikkaus johtaa sanaan vari, joka on vanhahtava turkulainen väännös ruotsinkielen sanasta varm. Tarinan mukaan Varissuon metsissä liikkuneet ihmiset pitivät alueella olevia isoja kiviä taukopaikkoinaan, sillä ne pysyivät lämpiminä pitkälle syksyyn. Wikipedian mukaan taas Hurttivuoren ja Laukkavuoren välisellä kosteikkoalueella kasvoi aiemmin runsaasti suovilla-nimistä kasvia, jonka kukkia käytettiin lähistön asukkaiden täkeissä ja vaatteissa lämpöeristeenä. Tälle kosteikolle antoi nimensä edellä mainittu sana vari, joka esiintyi myös muodossa fari, josta puolestaan kehittyi Farisuo, joka taas myöhemmin muuntui muotoon Varissuo.
Vaikka nimellä ei taida olla yhteyttä variksiin, on Varissuo-Seura kuitenkin ottanut variksen maskotikseen. Variksia näkyy seuran tekemässä taideteoksessa Variskivessä Katteluksenkadulla ja lisäksi seuralla on varis-puku, jotta varis pääsee vierailulle seuran järjestämiin tapahtumiin.
Varissuon juhlavuotta seura viettää jatkamalla hyvin menestynyttä luentosarjaansa Yhdessä-yhdistyksen tiloissa kirjaston alakerrassa. 11.2. on luvassa paneelikeskustelu monikulttuurisesta Varissuosta. 10.3. puhutaan Varissuon palveluista ja 7.4. Kavén esittelee Varissuo-Seuraa ennen, nyt ja tulevaisuudessa. Varsinaista Varissuon 40-vuotisjuhlaa vietetään 5.5. helatorstaina Majanummen toimitalolla. Juhlapuhujaksi on tulossa eduskunnan puhemies Maria Lohela (PS). Juhla on tarkoitettu kaikille varissuolaisille.
Kehityskohteita
Itse Varissuo-Seura on perustettu pari vuotta Varissuon rakentumisen jälkeen 9.11.1978.
– Aluksi kaikki liittyivät innolla Varissuo-seuraan. Toiminta oli aktiivista ja ihmiset innoissaan. Sitten toiminta hiipui, kunnes Alpo Lähteenmäki sai sen taas omalla puheenjohtajakaudellaan nousuun. Sellaista aaltomaista se on ollut, muistelee Kavén.
Tällä hetkellä toiminta on aktiivista, mutta jäsenmaksua maksavia perheitä on vain parisenkymmentä.
– Nuoria jäseniä tarvittaisi lisää. Heitä tuntuu olevan nyt vaikea saada innostettua mukaan. Varissuolla on todella paljon yhdistyksiä, joten ehkä ihmisten aika ei riitä moneen, Kavén harmittelee.
Varissuo-Seura on ollut mukana kehittämässä asuinaluetta. Edelleen heillä on toiveita Varissuon kehittämiseksi.
– On ollut aloitteita esimerkiksi uimahallista ja Napaturunkadun vinoparkista. Lisäksi saamme lausua kaavoista, kertoo puheenjohtaja.
Suurpäänkadun ja Karvataskunkadun lenkkiä hän yrittäisi rauhoittaa esimerkiksi nopeusnäytöillä, jotka näyttäisivät autoilijoille heidän ajamansa nopeuden vihreällä, jos se on sallituissa lukemissa ja punaisella, jos ajaa ylinopeutta. Lenkin varrella on vuosien varrella sattunut jopa kuolemaan johtaneita onnettomuuksia.
Keskustaan lasten myötä
Varissuo-Seuran lisäksi Kavén vaikuttaa alueellaan politiikan kautta. Hän on nimittäin myös Keskustan itäisen paikallisyhdistyksen puheenjohtaja.
– Päädyin politiikkaan tavallaan lasten kautta. Varissuolla alkoi Vesaisten kerho, jossa lapseni kävivät. Sitä kautta kiinnostuin Keskustan toiminnasta, Kavén kertoo.
Poliitikkona hän korostaa paikallisten palveluiden tarpeellisuutta.
– Itäkeskuksen tarjonta on yksipuolistunut. Esimerkiksi pankin lähtö oli iso menetys monille ikäihmisille. Nyt toivoisin, ettei palvelut enää heikkene yhtään ja että asukkaat käyttäisivät paikallisia palveluja, sillä täällä on Skanssin ja Itäharjun Prisman myötä kova kilpailu, Kavén vetoaa.
Raitiotietä hän taas ei kannata.
– Nykyiset bussiyhteydet ovat hyvät. Raitsikka kulkisi harvemmin, sen pysäkinvälit olisivat pidemmät ja lisäksi Suurpäänkatu on raiteille ahdas ja hanke on todella kallis, Kavén listaa syitä mielipiteelleen.
Janica Vilen
