MUSEOT. Raision museo Harkon joulukuun esine on merovingiaikainen (575 – 800 jKr.) krapusolki. Se on peltolöytö Mahittulasta. Löytöpaikan lähin tunnettu muinaisjäännös on Mahittulantien varrella sijaitseva Iso-Kummalan rautakautinen kuppikallio. Krapusoljen löytöpaikan läheltä on löydetty muitakin rautakauden metalliesineitä, joten jossain pellolla lienee rautakautinen muinaisjäännös, asuinpaikka tai kalmisto.
Krapusolki kehittyy kansainvaellusaikaan (400 – 575 jKr.) ajoittuvasta Husbyn tyypin kaarisoljesta. Tätä Ruotsissa yleistä solkea tunnetaan Suomesta vain muutama kappale. Hysbyn tyypin soljissa on leveä kaulaosa ja niiden muoto tuo jo mieleen ravun, joten askel krapusolkeen ei ole pitkä.
Krapusolkea pidetään suomalaisena muotona ja niitä tunnetaan maastamme runsaasti. Ne esiintyvät lähes aina yksittäin haudoissa, joten niitä lienee käytetty viitan kiinnittiminä. Tyypillistä krapusoljille on niiden koon kasvu, vanhemmat soljet ovat pienempiä kuin nuoremmat.
Mahittulasta löydetty krapusolki on melko pieni. Sen pituus on 47 mm ja leveys yläpäästä 18 mm. Solki on koristeltu häränsilmäleimoin ja poikittaisin uraviivoin. Soljen toisella puolella on nähtävissä neulakota ja neulan kiinnityskohta. Itse neula on aikojen kuluessa hävinnyt kokonaan.
Jari Näränen
arkeologi
Raision museo Harkko
