Varsinais-Suomen Ely-keskuksessa työskentelevä liikenneturvallisuusinsinööri Jaakko Klang on saanut ansiomitalin liikenneturvallisuuden hyväksi tekemästään pitkäjänteisestä työstä. Klang on toiminut Varsinais-Suomen Ely-keskuksen liikenneturvallisuusinsinöörinä pian kymmenen vuotta.

Klangin mukaan asenteella on suuri merkitys liikenneturvallisuudessa.

– Asenteet liittyvät oleellisesti ihmisen elämänvaiheisiin. Nuorella juuri ajokortin saaneella henkilöllä pitäisi olla tuoreimmassa muistissa liikennesäännöt ja niiden noudattamisen tärkeys. Silti huomattavia ylinopeuksia ja liikenneturvallisuuden vaarantamisia sattuu eniten juuri tässä ikäluokassa, Klang sanoo.
– Usein turvalliseen, muita huomioivaan, liikennekäyttäytymiseen havahdutaan vasta sitten, kun on omaa perhettä, Klang lisää.

Suurimpana ongelmana Klang näkee taajama-alueiden ylinopeudet, kun alimpia nopeusrajoituksia ei noudateta.

– Jotta nopeutta voitaisiin laskea taajamissa 50 km/h:sta 30 km/h:ssa, ei riitä, että nopeusrajoituksia lasketaan vaan on myös luotava liikenneympäristö, joka ei houkuttele ylinopeuksiin.

Liikenneturvallisuus osaksi kasvatusta

Liikenneturvallisuustyö liittyy keskeisesti kuntien tarjoamiin palveluihin ja turvallisuushakuinenasennekasvatus on tärkeää aloittaa jo neuvolassa ja päiväkodeissa.

– Maanteidenylläpidosta huolehtiva Ely-keskus toimii kuntien kumppanina liikenneturvallisuustyössä. Keskeinen toimija kunnan liikenneturvallisuustyössä on kunnan liikenneturvallisuusryhmä, jossa tulee olla edustettuina kaikki hallintokunnat, toteaa Klang.
– Sen lisäksi, että liikenneturvallisuus tulisi olla osa koulujen opetussuunnitelmaa, näen tärkeänä, että yhä enemmän esimerkiksi urheiluseurat ottaisivat liikenteen asennekasvatuksen omakseen, Klang jatkaa.

Myös poliisivalvonta motivoi tienkäyttäjiä turvallisempaan käytökseen.
– Rangaistusasteikko määrittelee useimmiten sen, mitä yhteiskunta arvostaa ja pitää pahana asiana. Kevyet rangaistukset eivät siis ole kovin hyvä viesti liikenteessä edesvastuuttomasti käyttäytyvälle, Klang pudistaa päätään.

Tehtävää riittää positiivisista saavutuksista huolimatta

Ely-keskuksen liikenneturvallisuussuunnitelma sisältää esimerkiksi tavoitteen, jossa tieliikennekuolemien määrä halutaan puolittaa vuoteen 2020 mennessä.

– Esimerkiksi Norjassa, Tanskassa ja Ruotsissa ollaan liikenneturvallisuudessa paljon meitä edellä. Suomellakin on hyvät mahdollisuudet olla turvallisempi, sillä emme ole suinkaan ainoa maa, jossa pitäisi tarkistaa asenteita, Klang kertoo.

Klang huomauttaa, että pitkällä tähtäimellä on Suomessakin parannusta asiaan saatu.

– Vuonna 1973 liikenteessä kuoli 1156 ihmistä, kun taas vuonna 2014 225 ihmistä. Huomioitavaa on, että 40 vuoden aikana liikenne on moninkertaistunut maassamme ja silti liikenneturvallisuutta on pystytty parantamaan huomattavasti.

Liikenneturvallisuustyö on Klangin mukaan aktiivista Turun seudulla.

– Tienkäyttäjän vastuulla on ajaa liikennesääntöjen ja nopeusrajoitusten mukaan, arvostaa jalankulkijaa, näkyä pimeässä heijastimen avulla ja käyttää pyöräilykypärää, hän summaa.

Katariina Mäkinen-Önsoy