ARVIO. Kaarinalaistaustaisen Johanna Bormanin esikoisromaani Terapiaa pohjautuu samannimiseen lyhytelokuvaan. Se, että huomasin tarttua ensin kirjaan, jonka jälkeen vasta löysin tieni elokuvan äärelle, ei menoa haitannut, sillä ne toimivat oikein hyvin erillisinä teoksina.
Sekä lyhytelokuva että kirja alkavat samasta kohdasta, parisuhteen päättymisen riuduttaman Tuomon hakeutumisesta terapiaan. Kirja vie tarinaa kuitenkin pidemmälle Tuomon ja kirjallisuuspiirin Ninnan tapaamisen jälkeisiin tapahtumiin.
Terapiaa kiteyttää hyvin nuoren ihmisen mielenmaiseman elämää ravisuttaneen tapauksen, kuten esimerkiksi parisuhteen loppumisen, jälkeen. Kyynelille on annettava oma aikansa, mutta vastoinkäymisistä voi loppujen lopuksi selvitä niin vertaistuen kuin huumorinkin avulla. Borman käyttää teksteissään mustaa huumoria viliseviä ilmauksia niin nerokkaasti, että niille on pakko hymähtää.
Borman kirjoittaa esikoiskirjailijaksi hyvin kokeneesti ja sujuvasti. Hatunnoston arvoinen huomio on myös se, että Borman on saavuttanut jo nyt ominaisen tyylin kirjoittaa. Elävät kuvaukset elämästä ja tunnetiloista jatkuvat nimittäin hänen esikoisrunoteoksestaan Älä puhu minulle rakkaudesta, jota olen ehtinyt alustavasti silmäillä.
Borman tuo raikkaan tuulahduksen kaunokirjallisuuteen. Hänen muihin luovuuden tuotoksiinsa voi tutustua esimerkiksi YouTuben JossuTossu-kanavalla.
Vapaa-aikanaan monilahjakkuus kirjoittaa, tekee lyhytelokuvia ja parodioita sekä säveltää musiikkia.
Katariina Mäkinen-Önsoy
