Hahdenniemi – nyt vähän siistimpi biitsi

Pidä Saaristo Siistinä ry:n Siisti Biitsi -kampanja on taas käynnissä. Viidettä vuotta putkeen järjestettävän kampanjan aikana siivotaan talkoilla rantoja viihtyvyyden lisäämiseksi ja luonnon pelastamiseksi. Yksi toukokuun siivouskohteista oli Raision Hahdenniemen unohdettu uimaranta.

RAISIO. Lauantaina 5. toukokuuta järjestettiin Siisti Biitsi -siivoustalkoot Raisionlahden Hahdenniemellä, venesataman takana olevalla virkistysrannalla. Kymmenkunta talkoolaista siivosi rannalta kolmessa tunnissa yhteensä yli 1000 roskaa, joista 409 oli tupakan tumppeja.

– Ne tumpit ovat aika iso ongelma. Niissä on sitä mereen menevää mikromuovia, päivittelee raisiolainen Nina Stenlund, yksi tapahtuman järjestäjistä.

Valtakunnallisen kansanterveysjärjestö Suomen ASH ry:n mukaan Suomessa ympäristöön päätyy noin neljä miljardia tumppia vuosittain. Luontoon heitetyt tumpit eivät maadu, sillä ne on tehty selluloosa-asetaatista. Selluloosa-asetaatti on muovia, jonka hajoaminenkin kestää vuosia. Tumppien sisältämät myrkyt kulkeutuvat mikromuovihiukkasten mukana vesistöihin ja maaperään ja lopulta ravintoketjussa eläimiin ja ihmisiin.

Tumppien vähentämiseksi tapahtumassa jaettiin maksutta retkituhkiksia, joihin tumpin voi laittaa vaikka palavana. Tumppi sammuu tuhkiksessa, eikä haise, joten tuhkakuppi voi olla takintaskussa vaikka koko ajan.

– Retkituhkiksen voi myös pestä sekä pyykin- että astianpesukoneessa, vaikka ohjeissa kyllä suositellaan käsinpesua, kertoo Veera Suominen.

Tumppien jälkeen yleisimpiä olivat muoviroskat. Vapun jäljiltä rannalla olikin paljon roskaa muun muassa ilmapalloista ja vappuhuiskista.

Sekä Stenlund että Suominen opiskelevat Liviassa luonto- ja ympäristöneuvojiksi.

– Idea tapahtumaan lähti oikeastaan juuri muoviroskista, joiden vaikutukset vesistöille ovat vakavat, he kertovat.

Stenlundille ranta on raisiolaisena myös tuttu paikka.

– Meillä on venepaikka tuossa vieressä. Yksi suurin ongelma tällä rannalla on viereisen venesataman ylitankkaus. Vedessä näkyy jatkuvasti dieseliä, Stenlund kertoo.

Silti hän pitää venesataman rantaa viihtyisänä.

– Tässä on hyvät ulkoilumaastot. Ihmiset pelaavat lentopalloa ja ottavat aurinkoa, hän kertoo.

Tapahtumassa oli myös tavaroiden vaihtopiste, puffetti ja SPR:n piste.

PSS ry:n Siisti Biitsi -koordinaattori Julia Jännäri uskoo, että osallistumalla talkoisiin, ihmiset ymmärtävät roskaamisen vaikutukset ja muuttavat käytöstään.

– Yhteiset talkootapahtumat ovat mukava tapa viettää päivää ulkona samalla tehden hyvää ympäristölle. Toivomme kampanjan kautta levittävämme tietoutta vesistöjen roskaantumisesta sekä vaikuttavamme ihmisten käyttäytymiseen esimerkiksi yleisötapahtumissa vesien äärellä. Suurin osa vesistöihin päättyvästä roskasta on peräisin maalähteistä, hän sanoo.

Uimaan vai ei?

Venesataman virkistysranta vaikuttaa ensisilmäyksellä unelmakohteelta. Autolla pääsee rantaan saakka, parkkipaikkoja riittää, vessa on vieressä, venesataman kioskilta ja ravintolalaivalta pääsee hakemaan huikopalaa ja maisemat ovat hulppeat: Turun telakan nosturit ja parhaillaan tekeillä oleva laiva. Kaupunki ei kuitenkaan suosittele rannalla uimista.

– Viranomaisnäkökulmasta se on auringonottajien ranta – ei uimaranta. Kaupunki ei enää myöskään ylläpidä rantaa, kertoo Raision kaupungin ympäristöpäällikkö Kirsi Anttila.

– Siinä on vastarannalla iso telakka ja vieressä venesatama, jotka tuovat tiettyjä riskejä. Siksi uimista ei suositella, hän kertoo.

Rannan ylläpito on lopetettu jo 70-luvulla vedenlaatuun liittyvien riskien vuoksi. Silloin Raisionlahteen laskettiin Raision puhdistamon jätevedet Raision, Naantalin, Maskun, Nousiaisten ja Mynämäen alueilta. Jäteveden lasku lopetettiin kuitenkin syksyllä 2009. Nykyään jätevedet menevät Kakolaan Turun seudun puhdistamo Oy:lle. Vaikutus Raisionlahden tilaan huomattiin nopeasti Raision puhdistamon sulkemisen jälkeen. Veden laatu muuttui jo parissa vuodessa huonosta välttävän kautta tyydyttäväksi.

Nyt rannalla näkee uimareita päivittäin. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n biologi Reetta Räisänen ei näe uimisessa ongelmaa.

– Vedenlaatu kohentui nopeasti, kun jätevesipäästöt päättyivät. Hygieniahaittoja ei ole sen jälkeen ollut kuin yksittäisiä kertoja, hän sanoo.

Vedestä otetaan bakteerinäytteitä ja niitä seurataan, mutta uimaveden laatuluokitusta mittaavia näytteitä ei olla otettu. Telakka ja venesatama vaikuttavat veden laatuun Räisäsen mukaan esimerkiksi Raisionlahteen valuvien hulevesien myötä, mutta se ei estä uimista.

– Ja onhan aina mahdollista, että venesatamassa jostain veneestä valuu vaikka öljyä veteen, hän muistuttaa.

Lisäksi Raisionlahden vesistöt ovat edelleen aika rehevässä kunnossa, joten levähaittojakin voi tulla, mutta levän näkee usein omin silmin.

Uusi kaava tulossa

Parantuneen vedenlaadun innoittamana rannan uudelleen käyttöön ottamisesta on tehty Raisiossa myös valtuustoaloite. Kaupunki vastasi aloitteeseen, että uimapaikan maankäyttö ratkaistaan alueella tehtävän asemakaavatyön yhteydessä. Mikäli uimarannan perustamisen edellytykset täyttyvät, niin paikka tullaan merkitsemään asemakaavassa uimarannaksi ja sen toteuttamisesta päätetään sen jälkeen investointibudjetin yhteydessä.

Veneilijä – muista ladata 112-sovellus!

Siisti Biitsi -päivässä oli mukana myös Raision SPR, jolla oli tapahtumassa ensiaputeltta ja infopiste. Infopisteellä päivystänyt Taina Hyppänen opasti kävijöitä hätäensiavun saloihin. Veneilijöille hän suositteli ensiapukurssin käymistä ja ensiapulaukkuun tutustumista.

– Ainakin sidetarpeita ja tarvikkeita palovammojen hoitoon kannattaa olla veneessä mukana. Jos esimerkiksi köysi lipsahtaa, se voi polttaa koko kämmenen, hän muistuttaa.

Tärkeintä on kuitenkin se, että jokaisella veneilijällä on puhelimessaan 112-sovellus.

– Jos soitat normaalin hätäpuhelun, et välttämättä hätätilanteessa löydä koordinaatteja. Joskus apua hälyttää se, joka on veneessä ensimmäistä kertaa. Kun soittaa sovelluksen kautta, puhelu pystytään aina paikallistamaan. Viranomaiset toivovat, että tätä sovellusta käytetään aina, kun soitetaan apua, hän kertoo.

Hätänumeron lisäksi sovelluksen kautta pystyy soittamaan muun muassa meripelastukseen ja myrkytystietokeskukseen.

112-sovelluksen lisäksi Hyppänen suosittelee lataamaan puhelimeen SPR:n maksuttoman sovelluksen, josta löytyy puolestaan ajantasaiset ensiapuohjeet sekä kirjallisesti että videolla.

Janica Vilen