Paimion ja Sauvon yhteinen LAPE-ryhmä aloittaa pian toimintansa

Erityisnuorisotyöntekijä Mia Lemberg (vas.) ja sivistysjohtaja Jyrki Lumiainen ovat mukana Paimion ja Sauvon yhteisessä uudessa LAPE-ryhmässä.

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE on hallituksen kärkihanke, jossa tehdään töitä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin sekä heidän omien voimavarojensa vahvistamiseksi. Nyt myös Paimio ja Sauvo hyppäävät mukaan muutoksen tielle.

PAIMIO, SAUVO. Paimioon ja Sauvoon on nimetty yhteinen 17-henkinen LAPE-ryhmä, jonka tarkoituksena on saada saman pöydän ääreen molemmista kunnista ne tahot, jotka tekevät töitä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin eteen. Ryhmän puheenjohtajaksi on nimetty Paimion ja Sauvon yhteinen sivistysjohtaja Jyrki Lumiainen. Lisäksi ryhmään tulee erityisnuorisotyöntekijä Mia Lemberg sekä edustajia muun muassa kuntien sosiaalipalveluista, nuorisovaltuustoista, seurakunnista, neuvolasta, koulutoimesta, varhaiskasvatuksesta ja MLL:stä.

– Tarkoituksena on saada aikaan monialainen, laaja ja säännöllisesti kokoontuva ohjaus- ja yhteistyöverkosto, jonka näkökulma on ennaltaehkäisevissä palveluissa ja konkreettisten toimenpiteiden sekä uusien ideoiden löytämisessä. On hyvä, että ryhmään tulee viranhaltijoita, jotka tuntevat Paimion ja Sauvon historian hyvin ja toisaalta meitä uusia, jotka pystyvät katsomaan tilannetta vähän uusin silmin, kommentoi Lumiainen, joka aloitti tammikuussa molempien kuntien sivistysjohtajana.

Idea yhteistyöstä ei sinänsä ole uusi – varsinkaan Paimiossa.

– Paimio on loistava siinä, että olemme tehneet jo pitkään tosi tiivistä yhteistyötä näiden kaikkien tahojen kanssa, mutta jatkossa olemme sitten säännöllisemmin yhteisen pöydän ympärillä. Odotukset ovat kovat, kommentoi puolestaan Lemberg, joka on auttanut Paimion nuoria jo miltei 20 vuotta.

Perheiden hyvinvointi eriytyy

Mikä lasten, nuorten ja perheiden tilanne Paimiossa ja Sauvossa sitten on?

– Täällä näkyy se sama ongelma, joka ei rajoitu mitenkään vain Paimioon ja Sauvoon: Perheiden hyvinvointi eriytyy. Kuilu hyvin ja huonosti voivien perheiden välillä kasvaa. Meidän pitäisi päästä paremmin kiinni niihin perheisiin, jotka eivät pyydä apua. Yhteinen joukkuepeli on tässä todella tärkeää, jotta pääsisimme käsiksi niihin syihin, jotka johtavat esimerkiksi nuorten häiriökäyttäytymiseen, Lumiainen vastaa.

Nuorten häiriökäyttäytyminen ja Lembergin kokemuksen mukaan kausittaista. Tänä syksynä nuoriso on oireillut Paimiossa muun muassa tekemällä ilkivaltaa Villen kuntokeitaassa. Lemberg lähtisi purkamaan vyyhtiä vanhemmuuden tukemisella.

– 2000-luvun alussa meillä oli vanhemmuuden tuki -projekti, josta saatiin hyviä kokemuksia, mutta nyt taas tarvittaisiin jotain kikkakakkosia, joilla saisimme tuettua vanhemmuutta, Lemberg pohtii.

Tärkeintä Lumiaisen ja Lembergin mielestä olisi saada auttamisen ja avun pyytämisen kynnys matalammaksi. Yksi keino kynnyksen madaltamiseen on ollut palvelutarpeen arviointi, joka ei välttämättä johda lastensuojeluilmoitukseen.

Hankkeen avulla on mahdollista tehdä myös taloudellista voittoa.

– Jos ongelmiin päästään puuttumaan ajoissa laittamalla resursseja ennaltaehkäisevään työhön, säästämme sitten aikanaan varmasti sieltä toisesta päästä. Euromääräistä erotusta on kuitenkin vaikea ennustaa, Lumiainen kommentoi.

Sote keppinä ja porkkanana

LAPE-muutosohjelmaa toteuttaa Lupa auttaa -hanke. Sen avulla vanhat lapsiperheiden palvelut muotoillaan uudelleen niin, että ne vastaavat tulevaisuuden muutoksiin ja voidaan liittää mihin tahansa tulevaan organisaatiohimmeliin.

– Lasten ja perheiden palveluista moni hoidetaan tällä hetkellä sosiaalipuolella. Kun sote aikanaan siirtyy maakunnalle, on odotettavissa, että osa noista palveluista siirtyy sivistyspuolelle. Nyt kun sote-uudistus lykkääntyi vuodella, myös me saimme vähän lisäaikaa, Lumiainen huokaisee.

– Lasten, nuorten ja perheiden asiat on iso paketti. Kuka siirtyy mihinkin? Miten rakenteiden muuttuminen vaikuttaa? Näihin asioihin pitää alkaa valmistautua, Lumiainen jatkaa.

Paimion ja Sauvon välillä luonteva yhteistyö

Sivistysjohtajan lisäksi Sauvo ja Paimio jakavat yhteisen koulukuraattorin, koulupsykologin, etsivän nuorisotyöntekijän ja työpajaohjaajan. Koulutoimessakin on tehty paljon yhteistyötä. Erojakin kuntien välillä kuitenkin on.

Lembergin saaman tuntuman mukaan Paimiossa ollaan pystytty auttamaan nuoria hiukan nopeammin kuin Sauvossa, missä ongelmat saattavat kasautua ennen kuin tulevat ilmi. Lumiainen selittää asiaa resurssipulalla.

– Aiemmin Sauvon nuorisotyöntekijä oli vain osa-aikainen. Toinen osa hänen työstään oli iltapäiväkerhotoiminnassa. Tästä syksystä alkaen Sauvossakin on nyt kokoaikainen nuorisotyöntekijä Heidi Mäki-Teeri, joka pystyy olemaan myös etsivän nuorisotyöntekijän apuna, Lumiainen kertoo.

Sauvoon on tänä syksynä perustettu myös nuorisovaltuusto. Paimiossa on ollut vastaava elin jo pitkään.

Paimio ja Sauvo jäljessä muista kunnista

Paimion ja Sauvon LAPE-ryhmä nimettiin ensimmäisen kerran jo viime marraskuussa samaan aikaan kuin muissakin kunnissa, mutta hommaa ei käynnistetty, koska silloinen sivistysjohtaja oli juuri jäämässä eläkkeelle. Jyrki Lumiainen aloitti uutena sivistysjohtajana tammikuussa, mutta ei päässyt heti tarttumaan kaikkiin projekteihin. Nyt homma on kuitenkin saatu alkuun ja tarkoituksena olisi ehtiä kokoustaa tänä vuonna vielä kerran tai kaksi.

Toiveissa olisi kuukausittaiset kokoukset Paimion ja Sauvon välillä. Lisäksi Lumiainen osallistuu Varsinais-Suomen kaikkien LAPE-ryhmien puheenjohtajien kokouksiin, joista on hänen mukaansa ollut jo hyötyä.

– Muihin kuntiin vertaamalla syttyy aina uusia lamppuja ja hyviä kokemuksia voidaan vaihtaa. Hankkeessa on myös muutosagentteja, jotka voivat tulla kuntaan auttamaan. Yksi muutosagenteista on Kriivarin koulun rehtori Sari Välimaa, joka on nyt omasta työstään virkavapaalla. Toivomme, että hän tuo sieltä mukanaan kehitysideoita Paimioon ja Sauvoon, kun hanke loppuu ensi vuoden jälkeen, Lumiainen kertoo.

Janica Vilen