Neuvottelublokit on nyt purettu, on yhteistyön aika

Liedon kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Minna Ylikännö nauttii käydä vapaa-ajallaan muun muassa pyöräilemässä.

Puheenjohtaja Minna Ylikännö luottaa Liedon yhteisöllisyyteen myös valtuustossa.

LIETO. Vaikka kokoomus sai Liedossa kuntavaaleissa 13 valtuutettua, ja keskustakin yhden enemmän kuin kahdeksan valtuutetun sosialidemokraatit, valtuuston tuore puheenjohtaja on silti demari. Minna Ylikännö kertoo, että puolueet jakautuivat vaalien jälkeen kahteen leiriin.

– Vaalien jälkeen Liedossa muodostui kaksi neuvottelublokkia. Me olimme kimpassa kokoomuksen, vasemmistoliiton ja kristillisten kanssa, keskusta puolestaan perussuomalaisten ja vihreiden kanssa. Meidän blokillamme oli 27 edustajaa ja keskustan vetämällä blokilla 16. Puheenjohtajien paikoista saatiin sovittua näiden voimasuhteiden perusteella, valottaa Ylikännö paikkajakoneuvotteluja.

Sinipunayhteistyöllä on Liedossa itse asiassa pitkä historia.

– Demarit ja kokoomus ovat jo pitkään olleet samoilla linjoilla Liedon keskustan kehittämisestä, kaavoituksesta ja maanhankinnasta. Toki puolueiden välillä on erojakin, mutta näistä isoista asioista on ollut yhtenevät näkemykset.

Tällaisen paikkajakoneuvottelun jälkeen voisi helposti ajatella, että edessä on pitkä ja kivinen tie valtuuston puheenjohtajana. Mutta Ylikännö ei usko hetkeäkään, että ”oppositioon” neuvotteluissa jääneet valtuutetut kantaisivat jotain kaunaa.

– Liedon valtuustossa on ennenkin löytynyt yhteinen sävel. Tottakai odotan tiukkaakin keskustelua, mutta sen pitää pysyä asiallisena. Jos henkilökohtaisuuksiin mennään, puutun siihen välittömästi. En kuitenkaan usko, että muut kuin asiat riitelevät. Yksi Liedon vahvuuksista on yhteisöllisyys, johon luotan myös valtuustotyöskentelyssä.

Liedossa hyvä pöhinä

Tuoreen puheenjohtajan mielestä Liedon kunnalla menee juuri nyt hyvin. Kuntaa on määrätietoisesti kehitetty, kaavoitus toimii, yritys- ja asuintontit menevät kaupaksi ja elinkeinoelämässä on ”hyvä pöhinä”.

– Meitä luonnollisesti auttaa se, että Varsinais-Suomessa on tällä hetkellä vetovoimaa. Telakka vetää, samoin Uudenkaupungin autotehdas. Nämä tuovat työpaikkoja ja töitä alihankkijoille.

Haasteitakin toki on. Eikä toisen polven demari malta olla mainitsematta hallituksen ajamaa maakunta- ja soteuudistusta.

– Vaikka nämä uudistukset menisivätkin hallituksen esittäminä läpi, se ei olisi mikään dramaattinen muutos Liedon kannalta. Sijaintimme on mainio, ja meillä on jo nyt myös yksityisiä lääkäripalveluja Liedossa tarjolla. Mutta en voi silti kannattaa uudistusta, jossa ollaan purkamassa vuosikymmenien työn tuloksena Suomeen rakennettu julkisiin palveluihin perustuva hyvinvointivaltio, Ylikännö jatkaa.

Ylikännö myös pelkää maakuntauudistuksen ja tulevien maakuntavaalien demokraattisuutta.

– Pienillä kunnilla ei ole mahdollisuutta saada edustusta maakuntavaltuustoihin.

Minna Ylikännö työskentelee Kelalla johtavana tutkijana ja hoitaa myös väliaikaisesti sosiaalipolitiikan professuuria Turun yliopistossa. Hän on toisen polven demari.

– Kuntapolitiikka on verenperintöä, sillä isäni oli pitkään teknisen lautakunnan puheenjohtajana. Minä olen nyt neljättä kautta mukana kuntapolitiikassa ja kolmatta kautta valtuutettuna.

Ylikännön perheeseen kuuluvat mies ja 11-vuotias tytär. Vapaa-ajallaan, kun ei harrasta politiikkaa, hän käy juoksu- ja pyöräilylenkeillä, ja tietenkin pyrkii viettämään aikaansa perheen kanssa – kotitaloa, vanhaa rintamamiestaloa remontoiden. Hän on väitellyt valtiotieteiden tohtoriksi sosiaalipolitiikasta.

Marko Vuosjoki