Raisio on liikuttava kaupunki!

Mielipide

Arkistokuva.

MIELIPIDE. Mitä liikkumattomuus maksaa yhteiskunnalle? Suomessa on tehty aiheeseen liittyen useita tutkimuksia, joissa on vertailtu liikuntapalveluiden nettokustannuksia ja sote-palveluiden nettokustannuksia. Kokonaiskustannuksista puhuttaessa tarkoitetaan liikkumattomuuden suoria ja epäsuoria kustannuksia.

Viimeisimmässä tutkimuksessa Raisio sijoittui kuntavertailussa ensimmäiseen kolmannekseen, jossa kunta sijoittaa liikuntapalveluihin eniten asukasta kohden. Raision luku oli 112€/asukas, kun valtakunnallinen keskiarvo oli 76,90€. Hienoa Raisio!

Kunta ei voi pakottaa kuntalaisiaan liikkumaan. Mutta sen tehtävänä on varmistaa, että kunnassa on mahdollisuus harrastaa ja liikkua. Liikuntapaikkojen rakentaminen sekä peruskorjaus ovat yksi tärkeä osa kunnan tehtävää. Itse pidän tärkeimpänä, että Raisioista tulee löytyä matalankynnyksen harrastusmahdollisuuksia ja liikuntapaikkoja. Harrastaminen ei saa olla kiinni perheen taloudellisesta tilanteesta ja tämä varmistetaan urheiluseurojen yhteistyöllä. Myös tilojen vuokrat tulee pitää niin alhaisina kuin se suinkin on mahdollista. Kunnan taloudellista ahdinkoa ei tule paikata liikuntapaikkojen vuokria nostamalla. Tarvitsemme siis Raisioon sekä harrasteliikuntaan, että kilpaurheiluun soveltuvia liikuntapaikkoja ja urheiluseuroja. Raision Urheilijoiden puolesta voin todeta, että yhteistyö Raision kaupungin virkamiesten ja urheiluseuran välillä on erittäin toimivaa.

Raisio on investoinut merkittävästi viimevuosina liikuntapaikkarakentamiseen ja sen tulee jatkua myös seuraavina valtuustokausina. Uintikeskus Ulpukan peruskorjaus ja laajennus tulee nostaa tulevien vuosien investointihankkeiden kärkeen. Uimahallit palvelevat kuntalaisia vauvasta vaariin sekä toimivat liikuntapaikkana niin kuntoilijoille kuin kilpaurheilijoille.

Valitettavasti 75 prosenttia suomalaisista aloittaa terveysongelmien keräämisen jo hyvissä ajoin 16–18-vuotiaana, sillä vain kolmannes tämän ikäisistä liikkuu terveytensä kannalta riittävästi (Husu ym. 2011). Iän karttuessa yhä useammat jättävät lenkit ja kuntosalit muille niin, että kaikista 15–64-vuotiaista enää 10 prosenttia liikkuu terveytensä kannalta riittävästi (Husu ym. 2011). Jos liikkumattomuus olisi taudinaiheuttajan seurauksena syntyvä oire, niin se olisi luokiteltu kaikissa teollisuusmaissa epidemiaksi jo vuosia sitten. Vähäisen fyysisen aktiivisuuden haitalliset vaikutukset ovat kiistattomat. Me tiedämme sen kaikki, mutta ilmiön laajuuden vuoksi seurauksille voi tulla sokeaksi. Eivätkä taloudelliset seuraukset tee tässä poikkeusta.

Vuonna 2013 sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannukset olivat hieman yli 3 300 euroa jokaista suomalaista kohden (THL 2015). Uuden hallituksen yhtenä suurimmista tehtävistä on julkistalouden alijäämän kurominen umpeen. Siinä riittää työnsarkaa. Liikkumattomuus maksoi arvion mukaan yhteiskunnalle vähintään 600 miljoonaa euroa. Kunnat käyttivät liikuntapalveluiden järjestämiseen 523 miljoonaa euroa vuonna 2013. Sosiaali- ja terveyspalveluihin käytettiin samana vuonna yli 17 miljardia (Lipas &THL).

Me siis todella tarvitsemme mittavan sote-uudistuksen, jonka kustannuksiin vaikuttaa merkittävästi kansalaisten liikkumattomuus. Nyt kaikki liikkumaan!

Jukka Rantala
Raisio