Joulu puu on rakennettu

Pakina

Maskun kankaisten kartanon viimeinen patruuna vaali huolella omaisuuttaan. Valvova silmä ylettyi kaikkialle. Herkästi hän puuttui epäkohtiin, eikä säästellyt sanojaan niihin puuttuessaan.

Jouluisin isäntää harmitti erityisesti luvattomat kuusenkaatajat. Hän tapasi liikkua joulun alla metsissään, ja saikin usein anastajat kiinni tuoreeltaan rysän päältä. Kalliiksi tuli ilmaiskuusen metsästäjälle luvaton hakkuu. Joululahjasta ei siis puhettakaan.

Kerran sattui muuan metsässä kulkeva miekkonen törmäämään itseensä kartanon herraan ravistellessaan lunta valitsemansa kauniin kuusen oksilta. Ovela kun kuvitteli olevansa, mies loihe hätääntyneenä kysymään:

Herra paroni, voisinko minä ostaa tämän kuusen kotini sulostuttajaksi. Vaimoni haluaisi erityisesti juuri teidän kauniin hyvinvoivan kuusenne.

Paronin kasvoille nousi ärtymyksen puna. Hän tiesi miehen olevan valintakierroksella, merkatakseen hankintansa.

Se olla sillä tavalla, minä ei myy yksikään puu sinulle eikä kukaan muulle. Mutta jos sinä tunte yksi, joka myydä kaunis puu, tulla minun tykö ja kerto se. Minä osta kuusi pois.

Hyvää Joulua teille kaikille hyvät lukijani! Eläkää ihmisiksi!

Kalle Suominen